Solutrén kulttuuri
From Wikipedia, the free encyclopedia
Solutrén kulttuuri vallitsi eteläisessä Länsi-Euroopassa jääkauden kylmimmän vaiheen aikoihin noin 26 000–19 000 kalenterivuotta sitten.[1] Se oli tyypillinen kivikautinen myöhäispaleoliittinen metsästyskulttuuri, joka tunnetaan parhaiten taidokkaasti tehdyistä litteistä kivityökaluista.[2][3] Kulttuurin edustajat olivat nykyisessä Ranskassa ja Espanjassa asuneita homo sapienseja. Solutrén ihmiset valmistivat laakerinlehteä muistuttavia piikivisiä keihäänkärkiä ja veitsiä[4] ja osasivat lämpökäsitellä kiveä[5]. Solutrén kulttuuri on nimetty Itä-Ranskassa sijaitsevan paikkakunnan mukaan. Viime jääkaudella jäätikkö oli laajimmillaan Solutré-kaudella, jolloin asutus oli Ranskassa vetäytynyt suojaisiin luoliin noin 400 km jään reunasta etelään, suureksi osaksi ikiroutarajan eteläpuolelle.[6]
Pohjoisen ilmasto oli ihmiselle liian ankara. Solutrén ihmiset asuivat jääkauden ankarimman vaiheen aikana läntisessä Euroopassa, idässä jatkui Gravetten kulttuuri muun muassa Tšekkoslovakiassa, Romaniassa ja Ukrainassa.[7] Solutrén jälkeen tuli Madeleinen kulttuuri.
Solutrén kulttuuri vallitsi Länsi-Euroopassa kivikaudella noin 26 000–21 500/19 800 vuotta sitten eli noin 20 500–18 000/16 500 radiohiilivuotta sitten. Kulttuuri tunnetaan parhaiten pajunlehden muotoisista piikivestä tehdyistä keihäänkärjistä. On löydetty myös talttamaisia kaivertimia sekä kaapimia, poria ja neuloja. Kivenkäsittelyn työstötaito ja tarkkuus oli ainutlaatuista. Tuolloin osattiin valmistaa myös hyvin istuvia vaatteita löydetyistä luuneuloista päätellen.[8][9]
Viimeistään myöhäissolutrén aikoihin 20 000–18 000 vuotta sitten kehitettiin keihäslinko, mutta Euroopassa se levisi laajemmalle vasta Madeleinen kaudella. Solutrén kulttuuri kukoisti Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa.
Solutren kulttuuri kukoisti, kun Skandinavian yllä ollut jääkenttä oli laajimmillaan. Eteläisessä Keski-Ranskassa ilmasto vaihteli Solutren kaudella rajusti, välillä oli kylmä arovaihe, välillä lauha metsävaihe. Noin 20 000 radiohiilivuotta sitten ollut jääkauden huippukylmä vaihe LGM autioitti muutamia luolia Espanjassa. Pian lauhtui nopeasti lämpimänä Laugerie-interstadiaalina 19 000 radiohiilivuotta sitten lyhyeksi ajaksi. Kylmä ilmasto palasi 18 000 radiohiilivuotta sitten. Ranskaan levisi arolajeja.[10]
Esisolutrélaisen kauden aikana ihmisasutus levisi Siperiassa. Ihmisiä asui Lenajoen laaksossa 30 000 vs. Asutusta oli myös Englannin keskiylängön eteläosissa Cresswell Cragsissa Derbyshiressä.[11] Alue asutettiin useaan otteeseen 43000–10000 vuotta sitten. Noin 43 000 vuotta sitten siellä vaikutti neandertalinihmisten Moustierin kulttuuri. Creswell Crags oli asuttu jälleen 32 000–30 000 vuotta sitten. Viimeinen Creswellin asutusvaihe oli 12 000 vuotta sitten, jolloin kehittyi Creswellin kulttuuri. Se oli Maglemosen välitön edeltäjä.