Puolustusministeriö (ruots. Försvarsministeriet) (PLM[3]) on ministeriö Suomen valtionhallinnossa. Se vastaa puolustuspolitiikkaan, sotilaalliseen maanpuolustukseen, puolustusvoimiin sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvistä asioista ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen toimenpiteet kokonaismaanpuolustukseen kuuluvissa asioissa.[4]
| Puolustusministeriö Försvarsministeriet |
|
|---|---|
 |
|
 Puolustusministeriön päärakennus Kasarmitorilla Helsingissä. |
|
| Lyhenne | PLM |
| Ministeri(t) | |
| – Puolustusministeri | Antti Häkkänen |
| Kansliapäällikkö | Esa Pulkkinen |
| Budjetti | 6,0 mrd. € (2024)[1] |
| Työntekijöitä | 148 (2023)[2] |
| Osoite |
Puolustusministeriö Eteläinen Makasiinikatu 8, Helsinki |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Historia
Suomen senaatin talousosastoon perustettiin 14. kesäkuuta 1918 sota-asiaintoimituskunta. Saman vuoden marraskuussa sen nimeksi tuli sotaministeriö ja vuonna 1922 puolustusministeriö.
Toimenkuva
Puolustuspolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon kuuluvina tehtävinä puolustusministeriö määrittää sotilaallisen maanpuolustuksen suuntalinjat ja tavoitteet. Tähän toimintaan sisältyvät sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä puolustusratkaisun keskeisten periaatteiden määrittäminen, sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvä päätöksenteko ja hallinnonalan poliittinen ohjaus. Lisäksi puolustusministeriö vastaa puolustuspolitiikan alalla osallistumisesta kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta ylläpitävään toimintaan niin kansainvälisten järjestöjen puitteissa kuin myös kahden- ja monenvälisen puolustuspoliittisen sekä sotilaallisen yhteistyön keinoin.[5]
Sotilaalliseen maanpuolustukseen sisältyvät sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyvaatimusten määrittäminen ja yhteensovittaminen, hallinnonalan materiaalipolitiikka ja hankeohjaus, hallinnonalan henkilöstö- ja työnantajapolitiikan linjaukset, henkilöstövoimavarojen ohjaus ja muut laaja-alaiset henkilöstöasiat. Lisäksi sotilaalliseen maanpuolustukseen kuuluvat virka-apu- ja työvoima-apuasioiden sekä pelastustoimintaan osallistumisen perusteiden määrittäminen, kehittäminen ja ohjaaminen sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen, ohjaaminen, kehittäminen ja yhteen sovittaminen puolustusvoimien suuntaan.
Puolustusministeriö vastaa myös sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä keskeisten toimintaperiaatteiden määrittämisestä.
Pysyvät toimielimet
Puolustusministeriön yhteydessä toimii Turvallisuuskomitea, jonka tehtävänä on avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Kokonaismaanpuolustuksen yhteen sovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteen sovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Lisäksi yhteen sovittamiseen sisältyy turvallisuus- ja puolustusasiankomitealle kuuluvien tehtävien hoitaminen.
Myös Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, MTS, on ministeriön alainen.[6]
Budjetti ja talous
Vuonna 2017 Suomen puolustusbudjetti on 2,829 miljardia euroa[7]. Sen osuus BKT:sta on 1,3 prosenttia. 2010-luvulla puolustusbudjetti on vaihdellut noin 2,6 miljardista lähes 2,9 miljardiin. Budjetin osuus BKT:sta oli korkeimmillaan vuonna 2010, jolloin osuus oli 1,46 prosenttia. Alimmillaan osuus oli 1,29 prosenttia vuonna 2015.
Puolustusbudjetista noin kolmasosa[8] kuluu palkkakustannuksiin. Puolustusmateriaalihankinnat vievät viidesosan potista. Asevelvollisten kouluttaminen ilman palkkauskuluja vie 6-7 prosenttia.[9]
Johto
Puolustusministerinä nykyisessä Orpon hallituksessa toimii Antti Häkkänen.
Kansliapäälliköt
Puolustusministeriön kansliapäällikkönä ovat toimineet:
- eversti Carl Voss-Schrader 25.6.1918–6.12.1918
- eversti Hjalmar Fredrik Ingelberg 6.12.1918–3.11.1922
- varatuomari Armas Heikki Aarnio 5.11.1922–1.9.1923
- everstiluutnantti Woldemar Hägglund 7.9.1923–15.4.1926
- eversti Oiva Olenius 15.4.1926–1.12.1937, (kenraaliluutnantti) 1.1.1938–16.9.1955
- eversti Kalle Lehmus 1.12.1955–31.7.1958
- kenraalimajuri Paavo Lammetmaa 26.8.1958–15.9.1961
- kenraaliluutnantti Reino Arimo 16.9.1961–22.2.1966
- kenraaliluutnantti Kaarlo Leinonen 23.2.1966–23.4.1968
- kenraaliluutnantti Kauko Pöyhönen 23.4.1968–22.4.1970
- kenraaliluutnantti Kai Sarmanne 1.6.1970–18.4.1979
- kenraaliluutnantti (1979) Aimo Pajunen 18.4.1979–30.11.1994
- kenraaliluutnantti (1994) Pertti Nykänen 1.12.1994–31.12.2000[10]
- kenraaliluutnantti (1998) Matti Ahola 1.1.2001–31.12.2005[11]
- kenraaliluutnantti (2001) Kari Rimpi 1.1.2006–31.12.2010[12]
- kenraaliluutnantti (2010) Arto Räty 1.1.2011–31.12.2015[13]
- insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti 1.1.2016[14]–31.12.2021
- kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen 1.1.2022–31.7.2025[15]
Lähde (1918–2005)[16]
Osastopäälliköt:
Katso myös
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
