Suomen hallituskonselji
From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomen hallituskonselji[6] (ransk. deparment eli hallitoalueen, ven. tribunaal, ransk: une administration generale[7] eli. suom. suomen hallinnollisen alueen kenraalikuvermentin ministeristö)[8][9] oli Suomen suuriruhtinaskunnassa 1809 aloittanut väliaikaiseksi suunniteltu[10][11][12] mutta lopulta pysyväiseksi jäänyt maan ylin siviilihallintoelin ja tuomioistuin[13][14], joka koostui neljästätoista valituksi tulleesta hyvämaineisesta suomen kansalaisesta[15][16][17], edustajat jakaantuivat seitsemään talousosaton ja seitsemään oikeusosaston jäseneen[18][19][20], hallitukseen jäsenet valittiin kaikista neljästä säädystä, puolet edutajista eli aatelis- ja aatelittomista säädyistä, hallitukseen nimitykset tapahtui keisari toimesta, jäseneksi valittiin lähinnä neuvoksia, koseljin puheenjohtajana toimi kulloinkin keisarin nimittämä Kenraalikuvernööri.[21][22][23]. Konseljin hallitusjäsenten toimikausi oli kolmevuotta jonka jälkeen suoritettiin edustajien uudelleenvalinta.
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Keisarillinen hallituskonselji kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Suomen hallituskonselji (Tribunaali) eli Suomen senaatti Сенат Финляндии 1809–1816 vuoteen 1916 | |
---|---|
Tyyppi | |
Tyyppi | Suomen suuriruhtinaskunnan keskushallinto ns. eduskunta ja hallitus. |
Historia | |
Perustettu | 6/18 elokuuta 1809 |
Edeltäjä | Ruotsin Tukholman kuninkaallinen keskushallinto oli Kuninkaanlinna jonka vaikutus suomeen päättyi suomen sodan syttyessä 9/21. helmikuuta 1808. |
Seuraaja | Keisarillinen Suomen senaatti 9/21. helmikuuta 1816. |
Johto | |
Konseljin puheenjohtajana toimi kenraalikuvernööri | |
Edustajia | Tripunaalissa toimi Kenraalikuvernöörin lisäksi 14 edustajaa sekä yksi laillisuusvalvoja (prokuraattori) |
Vaalit | |
Valintatapa | Ensimmäiset edustajat valittiin Porvoon valtiopäivillä. Edustaksi valittiin seitsemän aatelis ja seitsemän aatelitonta säätyläistä, lähinnä entisiä valtiopäivämiehiä neuvoksen arvonimellä. Konseljin toimikausi kesti kolmevuotta jonka jälkeen suoritettiin uudelleenvalinta. |
Kokouspaikka | |
Konselji perustettiin Suomen silloiseen pääkaupunkiin Turkuun. |
Suomen hallituskonselji (Suomen hallitus) aloitti toimintansa Turussa 6/18. elokuuta 1809[24], Keisari Aleksanteri I ja Suomen lähetyskunnan neuvottelun tuloksena annetulla päätöksellä[25][26][27][28], joka lopullinen muoto määritettiin neuvotteluissa Porvoon valtiopäivillä.[29][30][31]
Helsinki muuttui vuonna 1912 Suomen pääkaupungiksi, Keisari Aleksanteri I määräsi 7/19. heinäkuuta 1817 annetussa julistuksessa senaatin ja keskusvirastot muutettavaksi Helsinkiin, hallinnollinen toiminta Helsingissä jatkoi toimintaansa 19/1. lokakuuta 1819[32][33].