Superruoka
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Superruoka (engl. superfood) on The United Fruit Company:n toisen maailmansodan aikana keksimä termi, jolla markkinoitava ruoka yritetään saada vaikuttamaan terveyttä edistävältä[1].
Tuotetta ei saa mainostaa EU:n alueella superfoodina, ellei tuotteeseen liitetyillä terveysväittämille ole saatu EU:n hyväksyntää[2]. Tätä määräystä rikotaan kuitenkin jatkuvasti, minkä vuoksi suurin osa superfoodina markkinoidusta ruoasta ei ole oikeasti erityisen terveellistä[2].
Superfood-termiä käytettiin aluksi banaanien markkinoinnissa[1]. Nykyisin superruokina markkinoidaan esimerkiksi moringaa, spirulinaa, chlorellaa, AFA-levää, kasviplanktonia, macaa, raakakaakaota, goji-marjoja, hampunsiemeniä, rouhittua pellavaa, kookostuotteita, aloe veraa, hunajaa, emomaitoa eli kuningatarhyytelöä, mehiläisten keräämää siitepölyä,[3] açai-marjoja, camu camu -marjoja, inkamarjoja, chia-siemeniä, lukumaa, viherjauheita, ruskoleviä, pähkinöitä ja nonia. Suomalaisina superruokina on markkinoitu muun muassa mustikkaa, puolukkaa, karpaloa, tyrniä, nokkosta, männyn siitepölyä ja pakurikääpää.
Elintarvikekemian professori Marina Heinosen mukaan superfoodeiksi väitetyille tuotteille ei ole löytynyt tieteellisissä tutkimuksissa juurikaan terveyshyötyjä[4]. Brittitutkijat korostavat, että on ihan yhtä terveellistä syödä vaikkapa omenia ja appelsiineja kuin kalliita superruokia. [5] Erikoistutkija Iris Erlundin mukaan myös perinteiset runsaskuituiset ruoat kuten kaurapuuro ja hernekeitto käyvät ”superruoasta”. Goji-marjoissa ei ole professori Marina Heinosen mukaan mitään, mitä ei saisi esimerkiksi porkkanasta tai mustikoista.[6]
Ravintotieteilijä Catherine Collinsin mukaan käsite ”superruoka” on parhaimmillaan merkityksetön ja pahimmillaan haitallinen.[5]
Superruokana markkinoidut chiansiemenet sisältävät niin paljon terveydelle haitallisia raskasmetalleja, että aikuisen enimmäispäiväannokseksi on määritetty vain 15 grammaa, minkä lisäksi niitä ei kannata syödä kuin korkeintaan pari kertaa viikossa.[7]
Jopa puolet tullin laboratorion tutkimista superfood-eristä on ollut EU-määräysten vastaisia[8]. Tyypillisiä ongelmia ovat olleet puutteelliset merkinnät, mutta muutamien tuotteiden kohdalla myös esimerkiksi liialliset torjunta-ainejäämät ja mikrobit.
Professori Marina Heinonen pitää kyseenalaisena, onko ulkomailla tuotettuja superruokia turvallista tarjota lapsille.[4]
Superfruit on superruoka-sanan alakäsite, jolla viitataan hedelmiin ja marjoihin.[9]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
