Tataarit
monien turkinsukuisten väestönryhmien nimitys Euraasiassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Tataarit (tat. татарлар, tatarlar, تاتارلر, ven. татары, tatary) on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin. Sittemmin sillä viitataan tiettyihin etnisiin ryhmiin, jotka käyttävät nimeä tataari, ja ainakin osittain omaavat saman etnisen alkuperän aina Kultaisen ordan ajoilta. Enemmistö tataareista asuu Euraasian mantereella ja etenkin Venäjällä. Isoin ryhmittymä tataareita on Volgan tataarit, ja heidän jälkeensä Krimin tataarit. Tataarivähemmistöjä asuu myös entisillä Neuvostoliiton alueilla sekä maissa kuten Puolassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Myös Suomessa on oma tataariyhteisö.[7][8]
Tataarit | |
---|---|
татарлар tatarlar татары تاتارلر |
|
Tunnetun tataarilaisen kauppiassuvun edustaja Abdulvali Yaušev. (Ğabdelwəli Yawşev, 1840–1906). |
|
Väkiluku | n. 7 miljoonaa[1] |
Asuinalueet |
Venäjä[2] 5 554 601 Uzbekistan[3] 467 829 Kazakstan 204 229 Ukraina[4] 73 304 Turkmenistan[5] 35 501 Kirgisia 31 500 Tadžikistan 19 000 Yhdysvallat[6] 11 000 Kiina 5 000 Suomi 600-700 Japani 600-2000 Australia yli 500 Tšekki yli 300 Sveitsi 150 |
Kielet |
tataari venäjä paikalliset kielet |
Uskonnot |
enemmistö: sunni-islam vähemmistö: ortodoksinen kirkko |
Infobox OK |
Venäjän keisarikunnassa myös muut maan turkkilaiset kansat tunnettiin lopulta "tataareina". Sittemmin nimi liitetään lähinnä vain Volgan- ja Krimin tataareihin, joista juuri volgalaiset tunnetaan usein yksinkertaisesti tataareina (tatarlar / tatary).
Tataarit ovat pääsääntöisesti uskonnoltaan sunnalaisia muslimeja.[7]
Historiallisesti tataareja sekoittui myös venäläisten kanssa ja täten monet aateliset omaavat tataarijuuria.[7] Tataaritaustainen ja Tšingis-kaanin jälkeläinen Simeon Bekbulatovitš toimi Venäjän hallitsijana.[9]