Taytu Betul
From Wikipedia, the free encyclopedia
Taytu Betul (amharaksi ጣይቱ ብጡል; n. 1851 – 11. helmikuuta 1918) oli Etiopian keisarinna 1889–1913. Hän syntyi Wollossa ja oli keisari Menelik II:n puoliso sekä merkittävä vaikuttaja miehensä valtakaudella. Taytu oli mukana muun muassa Italian–Etiopian sodassa ja johti sodan ratkaisseessa Adowan taistelussa, mikä oli Afrikan mantereen merkittävin voitto eurooppalaisen kolonialismin huipentumavaiheessa. Taytu käytti poikkeuksellista älykkyyttä vahvistaakseen ja laajentaakseen valtaansa. Hän päättäväisesti vastusti imperialistisia suunnitelmia sekä vastusti neuvotteluja, jotka voisivat johtaa Etiopian itsenäisyyden menettämiseen. Taytu organisoi joukkojansa mm. hoitamaan ja ruokkimaan sotilaita. Sodan alkaessa, hän ratsasti oman armeijansa kärjessä, aviomiehensä puolella. Taytu laati suunnitelman, joka johti Etiopian voittoon Makallessa. Taytu valitsi paikan, johon Addis Abeba perustettiin, joka toimii Etiopian pääkaupunki. Hänen hallitsijakauden aikana hän vaikutti Etiopian nykyaikaistumiseen ja maan avautumiseen kaupalle ja tekniselle kehitykselle. [1]
Taytu Betul | |
---|---|
![]() | |
Etiopian keisarinna | |
Valtakausi | 10. toukokuuta 1889 – 12. joulukuuta 1913 |
Syntynyt |
n. 1851 Debre Tabor, Etiopian keisarikunta |
Kuollut |
11. helmikuuta 1918 Addis Abeba, Etiopian keisarikunta |
Puoliso | Menelik II |
Isä | Betul Haile Maryam |
Hän rakennutti Etiopian ortodoksiselle yhteisölle Jerusalemissa arvokkaan asunnon sekä rahoitti Debre Genet -kirkon kupolin rakentamista. Menelikin terveyden heikennettyä vuonna 1906 Taytu keskitti entistä enemmän valtaa itsellensä. Tämä provosoi lopulta kansan häntä vastaan ja lisäsi levottomuuksia, joka pakotti hänet eläkkeelle.