Tilastollinen kuntaryhmitys
From Wikipedia, the free encyclopedia
Tilastollinen kuntaryhmitys on Tilastokeskuksen julkaisema luokittelu, jossa Suomen kunnat jaetaan kolmeen ryhmään. Nämä ryhmät määritellään seuraavasti:[1]
- Kunta on kaupunkimainen, jos vähintään 90 % väestöstä asuu taajamissa tai suurimmassa taajamassa on vähintään 15 000 asukasta.
- Kunta on taajaan asuttu, jos vähintään 60 %, mutta alle 90 % väestöstä asuu taajamissa. Lisäksi vaaditaan, että kunnan suurimmassa taajamassa on vähintään 4 000 asukasta, mutta kuitenkin alle 15 000 asukasta.
- Kunta on maaseutumainen, jos alle 60 % väestöstä asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 asukasta. Maaseutumaisia ovat myös ne kunnat, joissa taajamissa asuu yli 60 %, mutta kuitenkin alle 90 % väestöstä ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000 asukasta.
Tilastollinen kuntaryhmitys otettiin käyttöön vuonna 1989.[1] Vuonna 2017 Suomen kunnista 58 oli kaupunkimaisia, 63 taajaan asuttuja ja 190 maaseutumaisia. Yhteensä kuntia oli tuona vuonna 311 kappaletta.[2] Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu kunkin ryhmän kuntien yhteenlaskettu väestö ja laskettu tietojen pohjalta kunkin kuntaryhmän osuus koko maan väestöstä.
Lisätietoja Kuntaryhmä, Väkiluku (31.12.2016) ...
Kuntaryhmä | Väkiluku (31.12.2016)[3] |
% |
---|---|---|
kaupunkimaiset kunnat | &&&&&&&&03905358.&&&&003 905 358 | &&&&&&&&&&&&&071.&&&&0071,0 |
taajaan asutut kunnat | &&&&&&&&&0843041.&&&&00843 041 | &&&&&&&&&&&&&015.030000015,3 |
maaseutumaiset kunnat | &&&&&&&&&0754898.&&&&00754 898 | &&&&&&&&&&&&&013.070000013,7 |
Sulje