Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
entinen suomalainen sanomalehti / From Wikipedia, the free encyclopedia
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja oli Helsingissä ilmestynyt sanomalehti, joka perustettiin 1923, kun Suomen Työmies oli lakkautettu[1]. Lehti lakkautettiin 1930. Lehti oli Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestön pää-äänenkannattaja.
Työväenjärjestöjen Tiedonantajaa alettiin julkaista syyskuussa 1923. Tarve uudelle lehdelle syntyi sen jälkeen, kun Suomen Sosialistinen Työväenpuolue ja sen lehdistö kiellettiin. Kevääseen 1924 asti Työväenjärjestöjen Tiedonantaja oli ainoa laitavasemmiston päivittäinen sanomalehti. Alkuvaiheessa projektin kantava voima oli Suomen Työmiehen entinen päätoimittaja Väinö Vuorio[2] apunaan Emil Paajanen[1].
Työväenjärjestöjen Tiedonantajaa painettiin kommunistien omistamassa Osakeyhtiö Työn kirjapainossa, jolle lehti aiheutti huomattavia taloudellisia menetyksiä. Työväenjärjestöjen Tiedonantajan levikki jäi pienemmäksi kuin edeltäjänsä Suomen Työmiehen. Se oli alussa noin 8 000 ja kesällä 1926 jo 11 250. SKP avusti Työväenjärjestöjen Tiedonantajaa taloudellisesti, ja lehti sai varoja myös muun muassa sesonkijulkaisujen ja kalentereiden myynnistä. Tukea tuli lisäksi amerikansuomalaisilta kommunisteilta. Puolue pyrki valvomaan lehden linjaa,[2] ja esimerkiksi Kullervo Manner vaati linjaa jyrkemmäksi kirjeessä, joka hän lähetti Pietarista lokakuussa 1923.[1]
Vasemmiston lehtiä vastaan nostettiin 1920-luvulla usein painokanteita. Työväenjärjestöjen Tiedonantajankin ilmestyminen estettiin muun muassa vuoden 1925 kunnallisvaalien aikaan.[2] Kesällä 1930 viranomaiset estivät Työväenjärjestöjen Tiedonantajan ilmestymisen lopullisesti lapuanliikkeen vaatimuksesta muiden vasemmistolehtien tapaan.[3] Viimeinen numero ilmestyi 13. kesäkuuta.[4] Viimeisen pääkirjoituksen otsikkona oli ”Sinä olet voittanut, lapualainen!”.[3] Sen jälkeen kommunistit julkaisivat maanalaista SKP:n Tiedonantaja -nimistä lehteä.[5]