Ustaša
kansallismielinen ja fasistinen kroatilainen puolisotilaallinen järjestö / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ustaša (kroatiaksi Ustaša – Hrvatski Revolucionarni Pokret, monikko Ustaše) oli kansallismielis-kansallissosialistinen kroaattijärjestö, jonka akselivallat nostivat valtaan toisessa maailmansodassa vuonna 1941.[1] Ustašan politiikka sai vaikutteita kansallissosialismista ja fasismista ja sillä oli puolisotilaallinen osasto, joka teki julmia tuhoamisretkiä serbikyliin. Ustašan tunnus oli U ja sen lippu Kroatian puna-valko-sininen trikolori, jossa oli keskellä Kroatian ruudullinen vaakuna ja vasemmassa yläkulmassa tyylitellyn vinoneliön ympäröimä U-kirjain.
Ustaša | |
---|---|
Perustettu |
7. tammikuuta 1929 (de jure) 1930 (de facto) |
Lopetti | 8. toukokuuta 1945 |
Johto | |
Ideologia | kansallissosialismi, nationalismi, fasismi |
Poliittinen kirjo | äärioikeisto |
Äänenkannattaja | Hrvatski Domobran |
Jäsenmäärä | 100 000 (1941) |
Infobox OKNimi-testi OK |
Ustaša halusi rakentaa yhtenäisen etnisesti puhtaan Suur-Kroatian kovin ottein. Se vainosi serbejä, juutalaisia, romaneja, antifasisteja sekä bosnialaisia ja kroaatteja jotka olivat Ustašaa vastaan, pyrkien etnisesti puhdistamaan Kroatian käännyttämällä ortodoksiserbejä katolilaisiksi, murhaamalla serbejä ja ajamalla heitä maanpakoon. Ustaša surmasi Jasenovacin keskitysleirillä arviolta 100 000–200 000 ihmistä ja Jugoslavian maaseudulla vielä enemmän. Järjestön toimet kauhistuttivat jopa saksalaisiakin, jotka samaan aikaan toteuttivat kansanmurhaa. Ustaša ei vainonnut bosnialaisia, joita liittyi Ustašaan ja Waffen-SS:ään. Puna-armeija ja kommunistipartisaanit kukistivat Ustašan vuonna 1945.
Äärikansallismielisiä tukenut Jugoslavian presidentti Slobodan Milošević perusteli Jugoslavian hajoamissodissa 1990-luvulla kroaatteihin kohdistuneita hirmutöitä Ustašan puoli vuosisataa aiemmin serbikyliin kohdistamilla puhdistuksilla. Näin koston kierre jatkui Balkanilla.