suomumatelijoiden heimo From Wikipedia, the free encyclopedia
Varaanit (Varanidae) ovat suuria tropiikin liskoja. Varaanien heimoon kuuluu nykyisin ainoastaan yksi suku, Varanus, johon kaikki tunnetut varaanilajit on sijoitettu.[1]
Varaanit | |
---|---|
Komodonvaraani (Varanus komodoensis) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
Osalahko: | Anguimorpha |
Heimo: |
Varaanit Varanidae Hardwicke & Gray, 1827 |
Suku | |
|
|
Katso myös | |
Myöhäisellä liitukaudella kehittyneet varaanit ovat eräitä vanhimmista elossa olevista liskoista. Ne ovat sukua 136–65 miljoonaa vuotta sitten eläneelle mosasaurille.
Varaanilajeja on kaikkiaan noin 90, joista pienimmät ovat noin 20 senttimetrin pituisia ja suurimmat yli kolmimetrisiä. Varaaneille tyypillisiä piirteitä ovat käärmemäinen kieli, pitkä kaula, vahvat jalat ja voimakas häntä.[2]lähde tarkemmin? Niillä on hampaissa millimetrin tuhannesosien paksuinen rautakerros, jonka ansiosta hampaan leikkauspinta on kovempi.[3]
Uusia lajeja on löytynyt vielä 2010-luvulla.[4]
Varaanit elävät enimmälti maalla, mutta monet niistä ovat ketteriä kiipeilijöitä ja hyviä uimareita. Niiden poikkeuksellinen juoksukyky verrattuna muihin liskoihin johtuu siitä, etteivät ne käytä samoja lihaksia hengittämiseen ja liikkumiseen. Varaanit liikkuvat pääosin päivisin ja useimmat lajit etsivät aktiivisesti ravintoa. Varaanien elinympäristöä ovat trooppiset ja aavikkomaiset alueet. Lajeja voi tavata Afrikasta, joistain Aasian osista ja Australiasta.
Pitkäkaulaiset varaanit tarkkailevat lähettyvillä olevia vihollisia pitämällä päätään pystyasennossa. Ne pelottelevat vihollisiaan kauemmaksi huitomalla hännällään ja sihisemällä äänekkäästi. Varaanit voivat myös avata suunsa, pullistaa kaulaansa ja laajentaa kehoaan näyttääkseen suuremmalta. Varaaneilla on voimakas häntä, jolla ne voivat iskeä lujaa ja tarkasti. Ne eivät pudota häntäänsä vaaran uhatessa, kuten jotkut muut liskolajit tekevät.
Varaaneilla on terävät ja pitkät kynnet sekä niiden leuat ovat vahvat. Varaanit ovat lihansyöjiä ja syövät ravinnokseen lähes kaikkea mitä pystyvät nielemään. Varaanit nielaisevat käärmeiden tapaan saaliinsa kokonaisena. Varaanien ravintoon kuuluvat esimerkiksi hyönteiset, linnut, pienet nisäkkäät, matelijat ja niiden munat sekä raadot. Lajit, jotka elävät vesistöjen läheisyydessä syövät mieluusti kaloja.
Varaani erittää myrkkyrauhasestaan myrkkyä, joka estää saaliin veren hyytymisen, ja saalis vuotaa hitaasti kuiviin.[3]
Varaanilajien sukupuolilla on ulkonäöllisesti hyvin vähän jos ollenkaan eroa. Varaanit munivat 7–35 pehmeäpintaista munaa, tyypillisesti joen varsille pieniin koloihin tai vesistöjen lähettyvillä sijaitseviin puihin. Lisääntymiskausien aikaan joidenkin lajien koiraiden on havaittu taistelevan keskenään. Hautomiskausi kestää kahdeksasta kymmeneen viikkoa. Mustavesivaraanin hautomisaika on kuitenkin kahdeksasta kahteentoista kuukauteen.[5] Ainakin komodonvaraanilla partenogeneesi on mahdollista.[6]
Luettelo suvun Varanus alasuvuista.
Varaanilaji, jota ei ole määritetty mihinkään edellisistä alasuvuista: Varanus spinulosus, Salomoninsaarilla elävä laji.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.