Vatja
itämerensuomalainen kieli / From Wikipedia, the free encyclopedia
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan. Vatjan kieltä puhuvat vatjalaiset. Vatja luokitellaan omaksi kielekseen, vaikka Paul Ariste on pitänyt sitä viron kielen murteena.[2]
Pikafaktoja Tiedot, Kielitieteellinen luokitus ...
Vatja | |
---|---|
Oma nimi | vad̕d̕a ceeli |
Tiedot | |
Alue |
Venäjä (Inkeri) Viro |
Puhujia | 6–10 (2011)[1] |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | ei kirjakieltä |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet itämerensuomalaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | - |
ISO 639-2 | vot |
ISO 639-3 | vot |
Infobox OK |
Sulje
Vatjalaisten kansalliseepos on yhteinen inkerikkojen kanssa, ja sen nimi on Pääskölintu – päivälintu. Teoksen on laatinut Arvo Survo.[3]