perhoslaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Vyömessinkiyökkönen eli messinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis) on keskikokoinen, varsin yleinen yöperhoslaji.
Vyömessinkiyökkönen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Yökköset Noctuidae |
Alaheimo: | Metalliyökköset Plusiinae |
Suku: | Diachrysia |
Laji: | chrysitis |
Kaksiosainen nimi | |
Diachrysia chrysitis |
|
Katso myös | |
Vyömessinkiyökkönen Wikispeciesissä |
Vyömessinkiyökkönen on helposti tunnistettava perhonen. Siiven poikki kulkee kaksi leveää, metallinhohtoisen vihreää ja kiiltäväpintaista vyötä. Niiden väliin jäävä alue on vaalean ruskea, ja siinä erottuvat hyvin reunoiltaan tummanruskeat munuais- ja rengastäplät. Myös siipisuonet näkyvät helposti. Siiven kärkiosa on vaaleanruskea. Takasiivet ovat tasaisen harmaanruskeat. Keskiruumiin päällä on pitkistä karvoista muodostuva ruskea kaulus. Pää on oranssinruskea. Siipiväli on 34–40 mm.[2][3][4]
Vyömessinkiyökkösen voi sekoittaa poikkimessinkiyökköseen (Diachrysia tutti).
Vyömessinkiyökkösen levinneisyysalue ulottuu läntisestä Euroopasta ainakin Länsi-Siperiaan. Levinneisyysalueen itäraja on epäselvä, sillä Aasiassa esiintyy muutamia hyvin samankaltaisia lajeja.[3] Suomessa vyömessinkiyökköstä tavataan ainakin Etelä-Lapin korkeudelle saakka, pohjoisempana se tosin harvinaistuu. Perhoset lentävät kesäkuun puolivälistä elokuun puoleen väliin. Toisen sukupolven yksilöitä voidaan tavata lokakuulle saakka.[5]
Laji viihtyy hyvin monenlaisissa elinympäristöissä, mutta etenkin kulttuuriympäristöissä kuten pihoilla, puutarhoissa ja viljelysmailla. Vyömessinkiyökkönen on huomattavan runsaslukuinen, ja perhosia voi sopivalla paikalla tavata erittäin runsaasti.[4] Vuotuista vaihtelua yksilömäärässä on, mutta huonoinakin vuosina laji on yleinen.[5] Toukka koteloituu kasvillisuuteen tai maanpinnalle tekemänsä vaalean kotelokopan sisään. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.[4]
Toukka syö erityisesti nokkosta (Urtica dioica), mutta kelpuuttaa myös monet muut ruohovartiset kasvit.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.