Porin Ässät

Ässät on porilainen jääkiekkoseura. Se perustettiin vuonna 1967, kun porilaiset pääsarjatason seurat Porin Karhut ja Rosenlewin Urheilijat-38 yhdistettiin. RU-38 oli Rosenlewin tehtaiden vuonna 1938 perustama urheiluseura, ja Karhut puolestaan vuonna 1960 Porin Palloilijoiden ja Porin Kärppien yhdistämisellä syntynyt seura. Ässät on pelannut pääsarjatasolla I-divisioonakautta 1989–1990 lukuun ottamatta.

Hakusana ”Ässät” ohjaa tänne. Ässät on myös suomalainen yhtye. Ässien jalkapallojoukkueesta kertoo artikkeli Porin Ässät (jalkapallo).

Porin Ässät
Historia	RU-38: 1938–1967 Porin Karhut: 1960–1967 Porin Ässät: 1967–
Perustettu	1967
Kaupunki	Pori, Suomi
Kotiareena	Isomäen jäähalli (mainosnimeltään Enersense Areena)
– kapasiteetti	6 000
Sarja	SM-liiga
Värit
Toimitusjohtaja	Sami Hautamäki
Puheenjohtaja	Timo Lehtinen
Päävalmentaja	Jarno Pikkarainen
Kapteeni	Jan-Mikael Järvinen
Media	Satakunnan Kansa Radio Pori
SM-mitalit
Kultaa	3 (1971, 1978, 2013)
Hopeaa	4 (1979, 1980, 1984, 2006)
Pronssia	2 (1976, 1995)
Infobox OKNimi-testi OK

Ässillä on ollut jääkiekon lisäksi toimintaa myös jalkapallossa, jota se pelasi muutaman kauden ajan SM-sarjassa perittyään Rosenlewin Urheilijoiden jättämän paikan. Ässien verivihollinen sekä tunnetuin vastustaja on Rauman Lukko, ja joukkueiden väliset ottelut tunnetaan nimellä ”Satakunnan derby”.

Historia

Pääartikkeli: Porin Ässien historia

Ässät perustettiin vuonna 1967 kahden porilaisen SM-sarjajoukkueen, Karhujen ja RU-38:n, yhdistyessä. Molemmat seurat olivat menestyneet SM-sarjassa. Yhdistymiseen vaikuttivat RU-38:n rahoittajan, Rosenlewin, halu luopua urheilutoiminnasta sekä Karhujen talousvaikeudet. Uuden seuran, Porin Ässien, nimeksi valittiin Vilho Santalan ehdottama nimi, ja logon suunnitteli Vesa Antikainen. Ässien jalkapallojoukkue peri RU-38:n paikan Mestaruussarjassa. Ässien alkutaival oli hieman haastava, sillä pelaajien sopeuttaminen samaan joukkueeseen ei sujunut ongelmitta, ja useita avainpelaajia lähti seurasta. Ensimmäisellä kaudellaan 1967–1968 Ässät sijoittui SM-sarjassa neljänneksi ja voitti Suomen Cupin mestaruuden.^[1] Seuraavan vuosikymmenen alussa Ässät nousi Suomen jääkiekon huipulle. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa seura voitti vuonna 1971 Veli-Pekka Ketolan, Erkki Väkiparran ja Tapio Koskisen johdolla.

Veli-Pekka Ketola oli tärkeä palanen Ässien hyökkäystä vuosien 1971 ja 1978 mestaruuskausina.

Toisen kerran Suomen mestaruuden Ässät voitti kaudella 1977–1978, kun Ketola ja Pekka Rautakallio palasivat joukkueeseen Pohjois-Amerikasta. Ässät oli 1970-luvun lopulla SM-liigan ehdottomia huippujoukkueita, ja seura eteni loppuotteluihin myös vuosina 1979 ja 1980, sijoittuen molempina vuosina hopealle. Joukkueen menestys jatkui 1980-luvun alussa, ja vuonna 1984 Ässät saavutti jälleen hopeaa. Ässien menestys hiipui 1980-luvun loppua kohti, ja kaudella 1988–1989 seura putosi ykkösdivisioonaan. Tämä visiitti jäi kuitenkin vain kauden mittaiseksi ja I-divisioonassa vietetyn kauden jälkeen Ässät palasi takaisin SM-liigaan voitettuaan liigakarsinnat JoKP:ta vastaan kaudella 1989–1990.

Paluun jälkeen Ässät lähti uuteen nousuun Viktor Tihonovin pojan, Vasili Tihonovin, valmennuksessa. Joukkue ylsi SM-liigan pudotuspeleihin ja sijoittui neljänneksi kaudella 1991–1992. Vuonna 1995 Ässät voitti SM-liigan pronssia paikallisvastustaja Lukkoa vastaan. Pronssikauden jälkeen Ässien menestys hiipui, ja seura koki vaikeita aikoja niin pelillisesti kuin taloudellisestikin 2000-luvun alussa. Kaudella 2000–2001 Ässät jäi liigan viimeiseksi.

Kaudella 2005–2006 Ässät yllätti monet etenemällä aina SM-liigan loppuotteluihin saakka, mutta hävisi HPK:lle ja jäi hopealle.^[2] Tämän jälkeen koettiin taas takaiskuja, ja Ässät joutui karsimaan liigapaikastaan Sportin kanssa kaudella 2008–2009, mutta onnistui säilyttämään paikkansa.^[3] Ässät nousi takaisin Suomen mestariksi kaudella 2012–2013, kun se voitti loppuottelusarjassa Tapparan voitoin 4–2. Tämä oli seuran kolmas Suomen mestaruus ja ensimmäinen sitten vuoden 1978. Voittomaalin teki Jyri Marttinen.^[4]

Mestaruuden jälkeen Ässien menestys on vaihdellut. Seura on sijoittunut usein runkosarjassa keskikastiin tai sen alapuolelle, ja pudotuspelipaikka on jäänyt usein saavuttamatta. Kaudella 2018–2019 seura ilmoitti tuntuvista taloudellisista tappioista. Kaudella 2019–2020 Ässät sijoittui yhdeksänneksi, mutta pudotuspelit peruttiin koronaviruksen vuoksi. 2020-luvulla Ässät on sijoittunut runkosarjan keskikastiin ja häntäpäähän sekä kokenut valmentajavaihdoksia.

Naisten joukkue

Porin Ässillä oli myös joukkue Naisten SM-sarjassa vuosina 1982–1995, ja oli yksi sen perustajajäsenistä.^[5] Joukkue putosi SM-sarjasta keväällä 1995 ja jäi tämän jälkeen tauolle. Seuraavan kerran Ässien naisjoukkue pelasi naisten I divisioonassa kaudella 1998–1999. Seuraavalla kaudella se pääsi yrittämään nousua takaisin SM-sarjaan jääden kuitenkin kahdeksan joukkueen karsintasarjassa kuudenneksi. Kaikki neljä SM-sarja joukkuetta säilyttivät paikkansa. Karsintojen jälkeen joukkue pelasi vielä kolme kautta I ja II divisioonissa vailla mainittavaa menestystä ja lopetti sitten toimintansa keväällä 2003. Ässien naisten joukkueen paras pistenainen oli Sari Fisk.^[6] Tällä hetkellä toimintaa on ainoastaan junioritasolla.^[7]

Kotiareena

Pääartikkeli: Isomäen jäähalli

Isomäen jäähalli vuonna 2022.

Ässien kotiareena on Isomäen jäähalli, joka tunnetaan tiiviistä tunnelmasta sekä vaikean vieraspelipaikan maineesta. Erityisesti seisomakatsomo on erityinen, sillä se on Suomen suurimpia ja sijaitsee areenan parhailla katselupaikoilla.^{[8][9][10][11][12]} Jäähalli sijaitsee Isomäen kaupunginosassa sijaitsevassa Porin urheilukeskuksessa. Se remontoitiin viimeksi vuosina 2014–2016, jolloin sen nimikin vaihdettiin virallisesti Isomäki Areenaksi.^[13][14] Maaliskuussa 2022 seura tiedotti solmineensa sponsorisopimuksen hallin nimestä luovan suunnittelutoimisto West Creative Oy:n kanssa. Näin ollen hallin sponsorinimi oli maaliskuusta 2022 syksyyn 2023 West Areena. Hallin nimeksi tuli Enersense Areena syksyllä 2023.^[15] Hallin nykyinen yleisökapasiteetti on 6 000 katsojaa.^[16]

Saavutukset

Ässät on voittanut Suomen mestaruuden kolmesti: vuosina 1971, 1978 ja 2013. Hopeaa seura on saavuttanut vuosina 1979, 1980, 1984 ja 2006 sekä pronssia vuosina 1976 ja 1995. Ässät on voittanut siis yhdeksän SM-mitalia. Ässien edeltäjistä Porin Karhut voitti Suomen mestaruuden vuonna 1965 ja RU-38 vuonna 1967, molemmat juuri ennen seurojen yhdistämistä Ässiksi. RU-38 on voittanut lisäksi Suomen Cupin vuonna 1965 ja Ässät perustamisvuonnaan 1967. Ässien paras saavutus kansainvälisistä otteluista on jääkiekon Euroopan cupin pronssi vuodelta 1979.

Edeltäjäseurat

Karhut

• Suomen mestaruus 1965

RU-38

• Suomen mestaruus 1967
• Suomen cupin mestaruus 1965

Ässät

• 3 Suomen mestaruutta: 1971, 1978, 2013

• 4 hopeaa: 1979, 1980, 1984, 2006

• 2 pronssia: 1976, 1995

Suomen Cup

• mestaruus 1967

Euroopan cup

• 3. sija 1979

Tunnukset

Peliasu

Koti-, vieras- ja Roosa nauha -peliasut kaudella 2022−2023.

Ässät pelasi kaudella 2022–2023 kotiottelunsa punavalkoisilla paidoilla, punaisilla housuilla, punavalkoisilla sukilla sekä valkoisilla kypärillä. Vierasotteluissa joukkue esiintyy valkopunaisilla paidoilla sekä valkopunaisilla sukilla.^[17] Ässät osallistui myös Roosa nauha -keräykseen huutokauppaamalla lokakuun teemaottelussa käyttämänsä erikoispelipaidat; lahjoituksen arvo oli yli 10 000 euroa.^[18]

Logot

• 
  Patalogo vuodesta 2023
• 
  Aiempi patalogo
• 
  Ässät-logo (ei virallisessa käytössä)

Hallimusiikki

Ennen ottelun alkamista soitetaan porilaisen Remix-yhtyeen kappale ”Isomäen legenda”. Vierasjoukkueen saapuessa jäälle soitetaan hard rock -yhtye AC/DC:n kappale ”Hells Bells”. Ässien luistellessa kaukaloon soitetaan fanfaarin säestämänä Emerson, Lake & Powellin kappale ”Touch and Go”. Ässien tehdessä maalin sekä ottelun päättyessä voittoon soitetaan porilaisyhtyeen Nuoret Vihaiset Miehet kappale ”Patasydän”.^[19] Otteluiden päätyttyä voittoon on kaudella 2023–2024 soinut pelin jälkeen myös Visan ja Harrin kappale ”Hyvä Ässät!”.^lähde?

Pelaajat ja valmentajat

Nykyinen joukkue

Ässät marraskuussa 2019 Lukkoa vastaan pelatun vierasottelun jälkeen.

Porin Ässät kaudella 2025–2026 n k m
Kokoonpano				Valmentajat
Maalivahdit 30   Jan Bednář 39   Filip Lindberg Puolustajat  3   Aleksi Anttalainen 25   Lasse Boelius 38   Miro Karjalainen 37   Rami Määttä (A) 10   Oskar Nilsson (A) 67   Kasper Puutio (A) 55   Petteri Riihinen  8   Valtteri Viljanen		Hyökkääjät 71   Lauri Eskola 78   Dylan Fabre 19   Patrik Juhola 44   Jan-Mikael Järvinen (C) 86   Feetu Knihti  9   Valtteri Lipiäinen 62   Danick Martel 16   Nestor Noiva 88   Johan Olofsson 14   Balázs Sebők 20   Roope Talaja 47   Jonne Tammela 74   Peter Tiivola (A) 93   Lassi Vanhatalo 18   Otso Ylitalo 24   Eeli Äijälä		Päävalmentaja Jarno Pikkarainen Apulaisvalmentajat Hannes Hyvönen Hermanni Vidman Jaakko Rosendahl Selitykset (C) Kapteeni (A) Varakapteeni Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com. Päivitetty: 7. elokuuta 2025

Valmennus:^[20][21]

• Päävalmentaja: Jarno Pikkarainen
• Valmentaja: Hermanni Vidman
• Valmentaja: Hannes Hyvönen
• Maalivahtivalmentaja: Jaakko Rosendahl
• Fysiikkavalmentaja: Jere Seppälä

Huolto:^[20][21]

• Fysioterapeutti / osteopaatti: Sauli Reunanen
• Fysioterapeutti: Matti Kuparinen
• Huoltaja: Kimmo Korhonen
• Huoltaja: Jukka Väkevä
• Huoltaja: Toni Korhonen

Päävalmentajat

Pääartikkeli: Luettelo Porin Ässien päävalmentajista

• Rauli Virtanen (1967–1968)
• Lasse Heikkilä (1968–1974)
• Matti Jansson (1974–1976)
• Lasse Heikkilä (1976–1981)
• Antti Heikkilä (1981–1986)
• Tapio Flinck (1986–1989)
• Matti Keinonen (1989–1990)
• Vasili Tihonov (1990–1993)
• Veli-Pekka Ketola (1993–1996)
• Kari Makkonen (1996)
• Juhani Tamminen (1996–1998)
• Esko Nokelainen (1998–1999)
• Veli-Pekka Ketola (1999)
• Vladimir Jurzinov Jr. (1999–2000)
• Ismo Läntinen (2000)
• Vladimir Jurzinov Jr. (2000–2001)
• Kaj Matalamäki (2001–2002)
• Mika Toivola (2002–2006)
• Juha Pajuoja (2006)
• Jari Härkälä (2006–2007)
• Alpo Suhonen (2007–2009)
• Pekka Rautakallio (2009–2011)
• Karri Kivi (2011–2013)
• Pekka Virta (2013–2014)
• Pekka Rautakallio (2014–2016)
• Mikael Kotkaniemi (2016)
• Jyrki Aho (2016–2018)
• Mikael Kotkaniemi (2018)
• Pasi Kaukoranta (2018–2019)
• Ari-Pekka Selin (2019–2021)
• Karri Kivi (2021–2023)
• Jere Härkälä (2023–2024)
• Jarno Pikkarainen (2024–)

Kapteenit

• Raimo Kilpiö (1967–1977)
• Veli-Pekka Ketola (1977–1981)
• Harry Nikander (1981–1982)
• Arto Javanainen (1982–1983)
• Tapio Levo (1983–1989)
• Risto Tuomi (1989–1990)
• Tapio Levo (1990–1992)
• Olli Kaski (1992–1994)
• Jokke Heinänen (1994–1995)
• Jari Korpisalo (1995–1997)
• Jari Levonen (1997–1998)
• Pasi Peltonen (1998–2000)
• Jari Korpisalo (2000–2005)
• Pasi Peltonen (2005–2007)
• Matti Kuparinen (2007–2011)
• Ville Uusitalo (2011–2015)
• Juha Kiilholma (2015–2016)
• Ville Uusitalo (2016)
• Matti Kuparinen (2016–2018)
• Tommi Taimi (2018–2019)
• Niklas Appelgren (2019–2021)
• Jarno Kärki (2021–2022)
• Jesse Joensuu (2022–2024)
• Jan-Mikael Järvinen (2024–)

Ässistä NHL:ään siirtyneet pelaajat

• Pekka Rautakallio (1979–1982)
• Kari Makkonen (1979–1980)
• Tapio Levo (1981–1983)
• Veli-Pekka Ketola (1981–1982)
• Arto Javanainen (1984–1985)
• Kari Takko (1985–1995)
• Christian Ruuttu (1986–1995)
• Masi Marjamäki (2005–2006)
• Jesse Joensuu (2008–2011, 2012–2015)
• Jussi Rynnäs (2011–2015)
• Antti Raanta (2013–2024)
• Erik Haula (2013–)
• Joel Armia (2014–)
• Esa Lindell (2015–)
• Jesperi Kotkaniemi (2018–)
• Juho Lammikko (2018–2022)
• Markus Niemeläinen (2021–2023)
• Nikolas Matinpalo (2023–)^[22]

Lähde:^[23][24][25]

Jäädytetyt pelinumerot

Arto Javanainen

Nro	Pelaaja	Jäädytetty	Ottelu	Lähde	Huomautus
2	Antti Heikkilä
4	Arto Javanainen
5	Pekka Rautakallio	27.1.2024	Ässät–Lukko	[26]
11	Raimo Kilpiö	21.9.2019	Ässät–Ilves	[27]	Numero jäädytetty myös Ässissä, mutta hallin kattoon nostettu paita RU-38:n.
12	Tapio Levo	21.11.2007	Ässät–Jokerit	[28]
13	Veli-Pekka Ketola				Myös Porin Karhut jäädyttänyt numeron, Lasse Heikkilän käyttämänä.
22	Kari Makkonen	2.2.2024	Ässät–Tappara	[29]
89	Jaroslav Otevřel				Numero jäädytetty, muttei nostettu hallin kattoon.[30][31]

Henkilökohtaiset ennätykset

Kaikkien aikojen tilastokärjet

Taulukoissa on lueteltu tilastokärkien kymmenen parasta SM-liigan ajalta.^[32][33][34]

Pisteet

Pelaaja	Kaudet	O	M	S	P
Arto Javanainen	1975–1994	574	380	282	662
Kari Makkonen	1975–1991	529	281	285	566
Jari Korpisalo	1990–2005	575	213	231	444
Tapio Levo	1975–1992	529	195	209	404
Marko Kivenmäki	1998–2010	452	108	232	340
Tauno Mäkelä	1975–1986	368	122	161	283
Vjatšeslav Fandul	1992–2004	342	107	155	262
Veli-Matti Ruisma	1975–1988	258	106	151	257
Rauli Raitanen	1987–1999	383	104	150	254
Veli-Pekka Ketola	1977–1981	144	95	155	250

Maalit

Pelaaja	Kaudet	O	M	S	P
Arto Javanainen	1975–1994	574	380	282	662
Kari Makkonen	1975–1991	529	281	285	566
Jari Korpisalo	1990–2005	575	213	231	444
Tapio Levo	1975–1992	529	195	209	404
Arto Heiskanen	1983–1995	321	123	95	218
Tauno Mäkelä	1975–1986	368	122	161	283
Jokke Heinänen	1987–1999	369	108	94	202
Marko Kivenmäki	1998–2010	452	108	232	340
Vjatšeslav Fandul	1992–2004	342	107	155	262
Veli-Matti Ruisma	1975–1988	258	106	151	257

Syötöt

Pelaaja	Kaudet	O	M	S	P
Kari Makkonen	1975–1991	529	281	285	566
Arto Javanainen	1975–1994	574	380	282	662
Marko Kivenmäki	1998–2010	452	108	232	340
Jari Korpisalo	1990–2005	575	213	231	444
Tapio Levo	1975–1992	529	195	209	404
Pasi Peltonen	1993–2009	827	69	165	234
Tauno Mäkelä	1975–1986	368	122	161	283
Vjatšeslav Fandul	1992–2004	342	107	155	262
Veli-Pekka Ketola	1977–1981	144	95	155	250
Veli-Matti Ruisma	1975–1988	258	106	151	257

Ennätykset

Ura

• Eniten kausia: 16, Harry Nikander, Pasi Peltonen
• Eniten otteluita: 827, Pasi Peltonen
• Eniten maaleja: 380, Arto Javanainen
• Eniten syöttöjä: 285, Kari Makkonen
• Eniten pisteitä: 662, Arto Javanainen
• Eniten jäähyminuutteja: 1 402, Pasi Peltonen
• Paras plusmiinus-tilasto: +243, Harry Nikander

Kausi

• Eniten maaleja yhdellä kaudella: 44, Arto Javanainen (1985–86)
• Eniten ylivoimamaaleja yhdellä kaudella: 13, Marko Luomala (2009–10), 13, Sebastian Wännström (2020–21)
• Eniten syöttöjä yhdellä kaudella: 49, Veli-Pekka Ketola (1978–79)
• Eniten pisteitä yhdellä kaudella: 72, Veli-Pekka Ketola (1978–79)
• Eniten pisteitä yhdellä kaudella, puolustaja: 53, Pekka Rautakallio (1978–79)
• Eniten jäähyminuutteja yhdellä kaudella: 236, Matt Nickerson (2005–06)
• Eniten pisteitä yhdellä kaudella, tulokas: 38, Ari Matilainen (1987–88)
• Eniten maaleja yhdellä kaudella, puolustaja: 25, Pekka Rautakallio (1978–79)

Lähde:^[35]

Sijoitukset ja tilastokärjet kausittain

Pääartikkeli: Luettelo Porin Ässien kausista

Ässien joukkue 1970–71 kaudelta

Kausi	Sij.	Lop.	O	V	V/ja	V/vl	H	H/ja	H/vl	TM	PM	P	P/O	Pudotuspelit
2020–21	12	12	58	15	3	3	28	9	0	150	193	66	1,14	ei edennyt pudotuspeleihin
2021–22	15	15	60	11	4	3	36	3	3	127	181	53	0,88	ei edennyt pudotuspeleihin
2022–23	8	7	60	25	2	3	24	4	2	129	150	91	1,52	putosi puolivälierissä, 1–4 (Ilves)
2023–24	11	11	60	19	2	5	24	5	5	136	144	81	1,35	ei edennyt pudotuspeleihin
2024–25	7	6	60	26	2	2	21	5	4	160	159	95	1,58	putosi puolivälierissä, 3–4 (KalPa)

Tilastokärjet

Kausi	Pisteet	Maalit	Syötöt	Jäähyt	Plus/Miinus	Puolustajien pisteet
2020–21	Sebastian Wännström (46)	Sebastian Wännström (33)	Jakob Stenqvist (29)	Kasper Kotkansalo (56)	Jouka Juhola (9)	Jakob Stenqvist (39)
2021–22	Sakari Salminen (33)	Derek Barach (18)	Sakari Salminen (26)	Derek Barach (56)	R. Määttä/O. Vainio (5)	Jacob Andersson (20)
2022–23	Roope Talaja (31)	Roope Talaja (16)	Ian McCoshen (21)	Aleksi Laakso (73)	Rami Määttä (6)	Ian McCoshen (28)
2023–24	Jan-Mikael Järvinen (34)	Lenni Hämeenaho (14)	Jan-Mikael Järvinen (25)	Will Graber (56)	Jan-Mikael Järvinen (16)	Martin Lefebvre (27)
2024–25	Jan-Mikael Järvinen (54)	Lenni Hämeenaho (20)	Jan-Mikael Järvinen (45)	Aleksi Anttalainen (59)	Rami Määttä (16)	Kasper Puutio (25)