RM-70

RM-70 on tšekkoslovakialaisvalmisteinen ajoneuvoalustainen raketinheitinjärjestelmä, joka esiteltiin vuonna 1972. Alkuperäisen mallin alustana on Tatra T813,^[2] mutta myöhemmissä malleissa käytettiin T815:n alustaa.^[8] Suomen puolustusvoimilla on käytössään muunnelma RM-70/85, joka tunnetaan nimellä 122 RakH 89.^[7]

RM-70
Tšekin armeijan RM-70 panssaroidulla Tatra T813:n alustalla.
Aseen tyyppi	raketinheitin
Alkuperämaa	Tšekkoslovakia[1]
Palvelushistoria
Palvelusvuodet	1972– [2]
Valtion käytössä	Angola  Ecuador  Georgia  Indonesia  Kongon demokraattinen tasavalta  Kreikka  Libanon  Myanmar  Puola  Ruanda  Saksan demokraattinen tasavalta  Slovakia  Sri Lanka  Suomi  Tšekki  Uganda  Ukraina  Uruguay  Venezuela  Zimbabwe[3]
Sodissa	Venäjän–Georgian sota[4] Venäjän–Ukrainan sota[5]
Tekniset tiedot
Paino	T813: 33 700 kg[6] T815: omamassa 18 400 kg, kokonaismassa: 25 300 kg[7]
Pituus	T813: 8 800 mm[6] T815: 8 650 mm[7]
Leveys	T813: 2 500 mm[6] T815: 2 550 mm[7]
Korkeus	T813: 2 900 mm[6] T815: 2 960 mm[7]
Miehistö	6[6]
Kaliiperi	122,4 mm
Lippaan kapasiteetti	40 kpl
Tulinopeus	40 kpl / 20 s
Lähtönopeus	700 m/s
Maksimikantama	20,4 km
Räjähdeaine	heksotoli[7]
Moottori	Tatra T930-3,[6] ilmajäähdytteinen V12-turbodiesel
Voimansiirto	vaihteet 15+3
Polttoaineen määrä	dieselöljy
Maavara	500 mm[7]
Toimintasäde	600 km
Huippunopeus	80 km/h[6]
Infobox OK

Suunnittelu

RM-70 on neuvostoliittolaisen BM-21-järjestelmän raskaampi muunnos. Järjestelmä suunniteltiin vuonna 1972 alun perin parantamaan armeijan nopean toiminnan suorituskykyä. Ajoneuvoalustaksi vaihdettiin kuusipyörävetoisen Ural 375D:n sijaan kahdeksanpyörävetoinen ja panssaroidulla ohjaamolla varustettu Tatra T813. Itse asejärjestelmä on lähes täysin sama kuin BM-21:ssä.^[1] Pidemmän alustansa ansiosta RM-70:een mahtuu ylimääräinen 40 kappaleen tuliannos raketteja. Heitinjärjestelmää myytiin alussa huomattavia määriä Itä-Saksan kansanarmeijalle. Neuvostoliiton hajottua ja Tšekkoslovakian hajottua Tšekiksi ja Slovakiaksi niitä myytiin useisiin Afrikan, Amerikan, Aasian ja Euroopan maihin.^[2]

Ominaisuuksia

Raketinheittimen maalialue on noin kolme hehtaaria^[9] eli suhteellisen suuri. Heitin on tykkiä epätarkempi, mutta toisaalta huomattavasti tulivoimaisempi, ja ajoneuvoalustaisena myös sen liikkuvuus on hyvä.^[7]

Heittimessä on 40 putkea. Kunkin raketin massa on 66 kg ja esisirpaloidun ammuksen räjähdysaineena on heksotoli. Raketissa on 20 kg putkiruutia, joka lähettää raketin matkaan noin 700 m/s nopeudella. Raketin voi laukaista joko sisältä ajoneuvosta tai laukaisulaitteelta. Laukaisulaitteella valitaan haluttu määrä raketteja, jonka jälkeen ne voi lähettää puolen sekunnin välein. Ammuttavien sarjojen lyhin väliaika on 1–2 minuuttia. Raketin suurin kantama on 20,4 km, mutta sitä voi säätää lyhyemmäksi jarrurenkailla.^[7]

Muu aseistus

Tšekin armeijan panssariohjaamolla varustetun Tatra T813:n lisäaseistukseen kuuluu vz.59 -konekivääri, neljä Vz 58 V -rynnäkkökivääriä sekä panssarintorjuntaan tarkoitettu RPG-7-sinko.^[9]

Muunnelmia

RM-70/85 (122 RakH 89)

Puolan armeijan RM-70/85 -raketinheitinautoja paraatissa Krakovassa.

Slovakian armeijan RM-70.

Vuonna 1985 RM-70:stä tehtiin RM-70/85 -niminen modernisoitu versio, joka oli asennettu kahdeksanpyörävetoisen Tatra T815:n alustalle. Autossa on panssaroimaton ohjaamo, joka on varustettu sisäilman suodatuksella ja ilmastoinnilla. Itse asejärjestelmään ei tehty muutoksia. Tšekkoslovakian armeija testasi uutta järjestelmää, mutta päätti olla tilaamatta niitä panssaroinnin puuttumisen takia. Näin ollen tätä versiota valmistettiin ainoastaan vientiin.^[8]

Itä-Saksan armeijalle myytiin 36 kappaletta, jotka myytiin edelleen Suomen puolustusvoimille Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen.^[8] Suomessa järjestelmä tunnetaan nimellä 122 Rakh 89. Heittimien suuntauslaitteistoa modernisoitiin siten, että alkuperäinen sähköllä toimiva järjestelmä korvattiin hydraulisella ja renkaiksi vaihdettiin turvatäyterenkaat. Myös naamiointia ja varustusta parannettiin.^[7]

Puolan armeijalle myytiin 30 kappaletta ja nämä yksilöt ovat edelleen aktiivikäytössä. Intian armeija oli kiinnostunut järjestelmästä, mutta päätti laatia samaan rakenteeseen perustuvan oman sovelluksensa, joka tunnetaan nimellä PINAKA.^[8]

RM-70/85M

Slovakian asevoimille päätyi joitain yksilöitä, jotka ovat todennäköisesti peräisin toisesta Itä-Saksan armeijalle myydystä erästä. Erää ei koskaan toimitettu, sillä Saksojen yhdistymisen jälkeen kaikki armeijan hankinnat peruttiin. Järjestelmien valmistus oli jo ehditty aloittaa, ja ne viimeisteltiin Slovakian Dubnica nad Váhomissa. Vuonna 2000 järjestelmiä päätettiin nykyaikaistaa. Työ teetettiin kahdessa vaiheessa Konštrukta Trečínillä ja saksalaisella Diehlillä. Aluksi ohjaamoihin asennettiin uudet navigointilaitteistot ja radiojärjestelmät. Nämä versiot tunnetaan nimellä RM-70/85M.^[8]

RM-70 Modular

Toisessa vaiheessa Slovakian armeijan RM-70/85:t uusittiin niin perusteellisesti, että ainoaksi alkuperäiseksi osaksi jäi ajoneuvoalusta. Sen päälle asennettiin panssaroitu ohjaamo ja hydraulisesti toimiva latausjärjestelmä. Laukaisujärjestelmästä tuli kokonaan tietokoneohjattu. Modernisoidun heittimen tuliannos on 28 kappaletta 122 mm raketteja tai vaihtoehtoisesti kuusi 227 mm rakettia, joita käytetään myös yhdysvaltalaisessa M270 MLRS -heittimessä. Näin järjestelmästä on saatu Nato-yhteensopiva. Tämän version nimeksi tuli RM-70M (Modular). Slovakian armeija tilasi muutostyön kaikkiaan 26 ajoneuvolle. Muutostyötä on tarjottu myös muiden maiden armeijoille.^[8][2]