2060 Chiron

2060 Chiron tai 95P/Chiron (symboli: ) on pikkuplaneetta ja jaksollinen komeetta, joka kiertää Aurinkoa Saturnuksen ja Uranuksen ratojen välillä. Chironin löysi Charles Kowal 1. marraskuuta 1977 (valokuva, josta se löydettiin, oli otettu 18. lokakuuta samana vuonna). Ennen nimeämistään kohde tunnettiin tunnuksella 1977 UB. Myöhemmin se nimettiin kreikkalaisen mytologian viisaimman kentaurin Kheironin mukaan.^[1]

2060 Chiron
1977 UB, 95P/Chiron
Chiron Hubble-avaruusteleskoopilla kuvattuna
Löytäminen
Löytäjät	Charles Kowal
Löytöaika	18. lokakuuta 1977
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta	13,7 AU
Pienin etäisyys Auringosta	8,513 AU
Suurin etäisyys Auringosta	18,88 AU
Eksentrisyys	0,378552
Kiertoaika Auringon ympäri	50,7 vuotta
Inklinaatio	6,93°
Kuiden lukumäärä	0
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta	148–208 km
Pyörähdysaika	5,92 h
Absoluuttinen kirkkaus	6,1
Kaasukehän ominaisuudet
Kaasunpaine	minimaalinen
Koostumus
CH4, CO, N2?[1], CO2, C2H6, C3H8, C2H2
Infobox OK

Chiron kuuluu Kentauri-tyypin pikkuplaneettoihin, joiden radat kulkevat Jupiterin ja Neptunuksen välillä.^[2] Se löydettiin niistä ensimmäisenä.

Ominaisuudet

Chironin läpimitan arvioidaan olevan 148 ja 208 kilometrin välillä. Kappale on kooltaan paljon tyypillisiä komeettoja suurempi: sen läpimitta muistuttaakin enemmän joidenkin asteroidien kokoja. Kappaleen pyörähdysajan on valokäyrämittauksilla selvitetty olevan noin 5,9 tuntia.^[3]

Chironin rata (sinisellä) verrattuna uloimmaisiin planeettoihin eli Jupiteriin, Saturnukseen, Uranukseen ja Neptunukseen (punaisella).

Chironista 2. huhtikuuta 1995 otettu kuva

Komeettamaisuus

Chironin oli epäilty olevan komeetta jo ennen kuin asia varmistui, sillä se kiersi niin kaukana Auringosta. Vuonna 1988 Chiron kirkastui epäpikkuplaneettamaisesti. Koman (komeetan ilmakehän) olemassaolosta raportoitiin vuonna 1989. Kentaureista Chironin lisäksi myös Echeclus luokitellaan komeetaksi (174P/Echeclus) koman muodostumisen takia.^[4][5]

Renkaat

Tammikuussa 2015 joukko astronomeja esitti mahdollisuuden, että Chironilla on samantyyppisiä renkaita kuin kentauri Chariklon renkaat.^[6]

Alkuperä

Chironin rata on epävakaa kaasujättiläisten painovoiman aiheuttamien häiriöiden takia, eikä se täten ole voinut olla nykyisellä radallaan muutamaa miljoonaa vuotta pitempään. Myös sen jäät olisivat kuluneet jo loppuun pitemmällä ajalla. Chironin epäilläänkin olleen aikaisemmin Kuiperin vyöhykkeen kohde, joka on joutunut lähemmäs Aurinkoa.^[1]

James Webb -avaruusteleskoopin tutkimustulokset

2024 mennessä julkaistuissa tutkimuksissa James Webb -avaruusteleskoopin tekemien havaintojen perusteella on selvitetty Chironin pinnan sekä kaasukehän ominaisuuksia. Tutkimustulokset osoittavat, että Chironilla on aiemmin havaittujen hiilimonoksidin sekä typen lisäksi hiilidioksidia, etaania, propaania, asetyleeniä sekä metaania. Chironin pinnalla on havaittu amorfista jäätä, joka sitoo materiaaleja yhteen ja sopivassa lämpötilassa vapauttaa höyrystymisen myötä materiaaleja, muodostaen komaksi kutsutun komeetan pyrstön.^[7][8]