Abaddon

Abaddon (hepreaa: hävitys, tuho) oli Vanhassa testamentissa tuonpuoleinen^[1] tai yksi Helvetin eli Gehennan osastoista. Johanneksen ilmestyksessä esiintyy "Abaddon" -niminen syvyyden enkeli,^[2] jonka merkityksestä on esitetty erilaisia, hyvinkin vastakohtaisia selityksiä. Joidenkin mielestä Abaddonilla kuvataan paholaista henkilöityneenä "syvyyden enkeliksi". 1800-luvulla yritettiin osoittaa tämän raamatunkohdan soveltuvan profeetallisesti sellaisiin yksilöihin kuin keisari Vespasianukseen, Muhammediin ja jopa Napoleoniinkin, ja tätä enkeliä pidettiin yleensä ”saatanallisena”. Abaddonin kreikankielinen nimi on Apollyon, tuhoaja.^[3]

Tämä artikkeli kertoo Raamatussa esiintyvästä erisnimestä. Muusikko Tony ”Abaddon” Braystä on erillinen artikkeli.

Abaddon taistelee kristityn kanssa. Kuvitusta John Bunyanin kirjasta Kristityn vaellus.

Toisaalta on kiinnitetty huomiota siihen, että Johanneksen ilmestyksen yhdeksäs luku kuvailee Jumalaa palvelevien enkelien toimintaa ja Jumalan aiheuttamia vitsauksia hänen vastustajilleen. Ilmestyksessä enkelin, jolla on "syvyyden avain", kerrotaan sitovan Saatanan.^[4]

Ilmestyskirjan lisäksi useimmiten kirjoitukset kuvaavat Abaddonia paikkana eikä yksikkönä.^[5] Babylonialaisessa Talmudissa sen kerrotaan olevan toinen alamaailman seitsemästä paikasta. Arameankielisessä Uudessa testamentissa Johanneksen ilmestys 11:9: “Ja niiden kuninkaana oli syvyyden enkeli, jonka nimi on hebreaksi Abdo, ja arameaksi hänen nimensä on Shra”.^[6]

Sana ’abdo’ merkitsee työläistä tai palvelijaa, ei siis mitään tuhoajaa kontekstinkaan mukaan. Aramean Shra on ’johtaja’ tai verbinä ’murtaa, hajottaa, avata solmu’.

Katso myös

• Apollyon