Adalin sulttaanikunta

historiallinen valtio Itä-Afrikassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Adalin sulttaanikunta
Remove ads

Adal (somaliksi Adaal, ge'eziksi አዳል ʾAdāl, arab. عدل) oli islamilainen sulttaanikunta 1300–1500-luvuilla nykyisen Etiopian itäosassa ja Somalian pohjoisosassa. Sen väestö koostui seemiläisiä ja kuušilaisia kieliä puhuvista argobbista, afareista, somaleista ja muista kansoista.[1]

Pikafaktoja Adalin sulttaanikunta ...

Aluksi Adal oli yksi Ifatin vasalleista. Myöhemmin siitä tuli Walashma-dynastian keskusalue. Asukkaat harjoittivat maanviljelyä, karjanhoitoa ja kaupankäyntiä. Pääkaupunkina toimi Dakar ja vuodesta 1520 lähtien Harar.[2]

1400-1500-lukujen vaihteessa Adalin hallitsijat kävivät jatkuvia uskonsotia kristityn Etiopian kanssa. 1400-luvun lopusta lähtien maata hallitsivat Zeilan emiiri Muhfuz sekä Ahmad Gran, jonka onnistui valloittaa suurin osa Etiopiaa. Etiopialaiset valtasivat alueensa takaisin portugalilaisten avulla vuonna 1543. Oromot hävittivät Adalin lopullisesti 1500-luvun jälkipuoliskolla.[3] Sen perinteiden jatkajia olivat Hararin emiirikunta sekä afarien sulttanikunnat Aussa ja Tadjoura.[4]

Remove ads

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads