Adarnase II

Adarnase II (georg. ადარნასე II) oli Iberian (eli Georgian itäosan Kartlin) ruhtinas Khosroiani-dynastiasta vuosina n. 650–684/5. Hän oli ilmeisesti iberialainen patriisi, joka mainitaan Anastasius Apocrisariuksen vuonna 660 kirjoittamassa Maksimos Tunnustajan marttyyriutta käsittelevässä kirjeessä, ja ruhtinas Nerses, jonka kapinasta arabeja vastaan armenialainen kronikoitsija Hovannes Draskhanakertsi kertoo.^[1]

Korkokuva Mtskhetassa. Adarnase II (tai Adarnase I) rukoilee Jeesuksen edessä.

Adarnase seurasi valtaistuimelle isäänsä Stepanoz II:ta ja hallitsi kalifaatin vasallina. Vuosina 681/2 hän kuitenkin liittyi Armenian ja Albanian ruhtinaiden kansannousuun arabeja vastaan. Hän onnistui puolustautumaan arabien hyökkäyksiltä kolmen vuoden ajan, kunnes kasaarit liittyivät taisteluun häntä vastaan. Adarnase/Nerses sai surmansa ja arabit asettivat Iberian valtaistuimelle Guaram II:n kilpailevasta guaramidi-dynastiasta.^[2]

Kivilaatassa Džvarin luostarissa Mtskhetassa mainitaan kirkon tärkeimmät rakentajat: Stepanoz patricius, Demetre hypatos ja Adarnase hypatos. Georgialaiset tutkijat ovat perinteisesti pitäneet heitä samoina henkilöinä kuin Guaramin poika Stepanoz I, Stepanoz I:n veli Demetre ja Adarnase I. Professori Cyril Toumanoff on tästä kuitenkin eri mieltä: hänen mielestään kyse on Stepanoz II:sta, Stepanoz I:n veljestä Demetrestä ja Stepanoz II:n pojasta Adarnase II:sta.^[3]