Albert (Viktorian puoliso)

Albert von Sachsen-Coburg und Gotha (26. elokuuta 1819 – 14. joulukuuta 1861) oli Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian puoliso vuodesta 1840 alkaen. Vuonna 1857 hän sai virallisen prinssipuolison (engl. Prince Consort) arvon.^[1]

Albert
Prinssipuoliso
Prinssi Albert toukokuussa 1860.
Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan puoliso
Virkakausi	10. helmikuuta 1840 – 14. joulukuuta 1861
Syntynyt	26. elokuuta 1819 Rosenaun linna, Coburg
Kuollut	14. joulukuuta 1861 (42 vuotta) Windsorin linna
Hautapaikka	St. George’s Chapel (1861–62) Frogmore Mausoleum (1862–)
Puoliso	Kuningatar Viktoria (vih. 1840)
Koko nimi	Francis Albert Augustus Charles Emmanuel
Suku	Saksi-Coburg-Saalfeld (–1826) Saksi-Coburg-Gotha (1826–)
Isä	Ernst I
Äiti	Louise
Nimikirjoitus

Albert nousi merkittävään rooliin kuningaskunnan hallinnossa ja toimi käytännössä vaimonsa kanssahallitsijana.

Tausta

Albert oli kotoisin Saksin ruhtinaskunnasta Kaakkois-Saksasta ja syntyi merkittävään eurooppalaiseen Saksi-Coburg-Gotha-hallitsijasukuun. Albertin isä oli Saksi-Coburg-Gothan herttua Ernst I ja äiti Saksi-Gotha-Altenburgin herttuatar Louise (1800–1831).^[2] Hänen äidinpuoleiset isovanhempansa olivat Saksi-Gotha-Altenburgin herttua August ja tämän ensimmäinen puoliso Louise Charlotte von Mecklenburg-Schwerin. Hänellä oli vanhempi veli Ernst (1818–1893), josta tuli seuraava herttua Ernst II isänsä jälkeen.^[3]

Prinssipuolisona

Prinssi Albert, Franz Xaver Winterhalter 1842.

Lokakuussa 1839 Albert tuli vierailulle Windsorin linnaan serkkunsa kuningatar Viktorian luo, jolla oli ennen Albertia käynyt useita kosijoita Euroopan kuninkaallisista perheistä. Viktoria ihastui Albertiin ja kosi tätä. Albert suostui ja hääpäiväksi valittiin 10. helmikuuta 1840.^[4]

Häiden jälkeen pari vietti kolmen päivän kuherruskuukauden Windsorin linnassa. Vastanaineet olivat hyvin onnellisia, vaikka heidän persoonallisuutensa olivatkin vastakohtaiset: Viktoria oli ulospäinsuuntantunut sekä valvoi myöhään, ja Albert oli puolestaan introvertti sekä aamuvirkku. Aluksi Albertilla oli vain aviomiehen osa eikä minkäänlaista sijaa valtakunnan hallinnossa, mutta hän ryhtyi seuraavien vuosien aikana parantamaan asemaansa.^[5] Albert kertoi ottaneensa tavoitteekseen avustaa ja täydentää vaimonsa työtä kaikin tavoin sekä toimia perheen ja talouden päänä. Albertin rooli maan politiikassa kasvoi 1840-luvun aikana Viktorian ollessa toistuvasti raskaana.^[6] Vuonna 1843 Albertista oli tullut jo niin tärkeä, että kuningatar korvasi julistuksissaan sanan minä sanalla me.^[7] Maassa olikin käytännössä kaksoismonarkia, ja monen näkemyksen mukaan Albert toimi kuninkaana. Viktorian omien päiväkirjamerkintöjen mukaan tällainen järjestely sopikin hyvin kuningattarelle, joka oli hyvin tyytyväinen perhe-elämäänsä.^[8]

Konservatiivien Robert Peelistä tuli Britannian pääministeri 1841. Albert tuli hänen kanssaan heti hyvin toimeen niin henkilönä kuin poliittisestikin, minkä ansiosta Albertin rooli politiikassa kasvoi.^[9] Ajan myötä niin Viktoria kuin Albertkin ottivat omakseen Peelin uudistuspolitiikan, joka koski Irlantia, valuuttaa ja ulkomaankaupan säätelyä.^[10]

Albert valittiin 1847 Cambridgen yliopiston kansleriksi, ja hän uudisti sekä laajensi yliopiston opetusohjelmaa merkittävästi. Albert vastasi myös Lontoon maailmannäyttelyn 1851 järjestämisestä.^[11]

Albert kuoli lavantautiin vuonna 1861.

Lapset

Albert ja Viktoria viiden vanhimmman lapsensa kanssa. Vas. Alfred (vielä mekossa 2-vuotiaana); Walesin prinssi Edward; kuningatar; prinssi Albert ja prinsessat Alice, Helena ja Victoria. Franz Xaver Winterhalter 1846

Viktoria ja Albert saivat yhdeksän lasta vuosina 1840–1857.^[12] Ajalle poikkeuksellisesti kaikki elivät aikuisikään asti. Monet heistä solmivat avioliiton muiden eurooppalaisten hallitsijasukujen kanssa.^[13]

• Victoria Adelaide Louisa Mary (1840–1901)
• Albert Edward (1841–1910)
• Alice Maud Mary (1843–1878)
• Alfred Ernest (1844–1900)
• Helena Augusta (1846–1923)
• Louise Caroline (1848–1939)
• Arthur William (1850–1942)
• Leopold George Duncan (1853–1884)
• Beatrice Feodore Mary (1857–1944)

Lastensa kautta prinssipuoliso Albert on useimpien Euroopan kuningasperheiden esi-isä. Hänen jälkeläisiinsä kuuluvat muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan nykyinen hallitsija kuningas Charles III, Espanjan Felipe VI, Tanskan kuningas Frederik, Norjan Harald V ja Ruotsin Kaarle XVI Kustaa.

Kunnianosoituksia

Brittiläiset

• Sukkanauharitarikunnan ritari (1839)^[14]
• Bathin ritarikunnan suurristi (1847)^[15]
• Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön ritarikunnan suurristi (1842)^[14]
• Ohdakkeen ritarikunnan ritari (1842)^[14]
• Pyhän Patrikin ritarikunnan ritari (1842)^[14]
• Intian tähden ritarikunnan ritari (1861)^[16]

Ulkomaalaiset

• Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia, 1831)^[17]
• Tuoksuruutakruunun ritarikunnan ritari (Saksi, 1839)^[18]
• Saksilais-ernstiläisen dynastian ritarikunnan suurristi (Saksin herttuakunnat, 1836)^[19]
• Valkoisen haukan ritarikunnan ritari (Saksi-Weimar-Eisenach, 1840)^[20]
• Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja, 1841)^[21]
• Mustan kotkan ritarikunta (Preussi, 1841)^[22]
• Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunnan ritari (Sardian kuningaskunta, 1842)^[23]
• Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska, 1843)^[24]
• Kunnialegioonan suurristi (Ranska, 1843)^[25]
• Württembergin kruunun ritarikunnan ritari (Württemburg, 1843)^[26]
• Uskollisuuden ritarikunnan ritari (Baden, 1845)^[27]
• Zähringerin leijonan ritarikunnan ritari (Baden, 1845)^[27]
• Pyhän Hubertin ritarikunnan ritari (Baijeri, 1845)^[28]
• Guelphin kuningashuoneen ritarikunnan suurristi (Hanover, 1853)^[29]
• Pyhän Yrjön ritarikunnan ritari (Hanover, 1853)^[29]
• Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi-Norja, 1856)^[30]