Aleksandrovskin piiri

Aleksandrovskin piiri (ven. Алекса́ндровский райо́н, Aleksandrovski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1942 perustetun piirin pinta-ala on 5 513 neliökilometriä.^[1] Asukkaita on 34 200 henkeä (vuonna 2009).^[2]

Aleksandrovskin piiri Permin aluepiirin kartalla.

Aleksandrovskin piiri sijaitsee Permin aluepiirin pohjoisosassa. Etelässä se rajoittuu Kizelin ja Gubahan, koillisessa Dobrjankan, lännessä Usoljen, luoteessa Solikamskin ja pohjoisessa Krasnovišerskin piireihin sekä idässä Sverdlovskin alueeseen. Pinta-alasta 80 % on metsää. Hyötykaivannaisia ovat öljy, maakaasu, timantit, kulta, kalkkikivi, turve ja savi.^[1]

Piiriin kuuluu Aleksandrovskin kaupunki, Jaivan ja Vsevolodo-Vilvan kaupunkimaiset taajamat (kaupunkikunnat) sekä Skopkortnajan maalaiskunta. Hallinnollinen keskus on Aleksandrovsk. Asutuskeskuksia on yhteensä 38.^[1]

Asukkaista on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 91,2 % venäläisiä, 2,8 % tataareja ja 1,4 % ukrainalaisia.^[1] Kaupunkiväestön osuus on 84,7 %.^[2]

Piirin kautta kulkee Tšusovoin ja Bereznikin välinen maantie sekä Tšusovoin ja Solikamskin välinen rautatie, josta haarautuu kaksi sivurataa. Talous perustuu puunhankintaan ja teollisuuteen.^[1]

Piirissä toimii lasten taide- ja musiikkikoulut, ammattikoulu, Kizelin vuoriteknikumin filiaali, kirjastolaitos, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia sekä kaksi kotiseutumuseota. Paikallislehtenä ilmestyy Bojevoi put (”Taistelutie”).^[1]

Seudulla on kivikautisia arkeologisia muistomerkkejä. Nähtävyyksiin kuuluu Aleksandrovskin ortodoksinen kirkko.^[1]