Alex Haley

Alexander Murray Palmer ”Alex” Haley (11. elokuuta 1921 Ithaca, New York, Yhdysvallat – 10. helmikuuta 1992 Seattle, Washington, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten afroamerikkalaisen sukunsa historiaa käsittelevästä romaanistaan Juuret (1976) sekä haastatteluihin perustuvasta Malcolm X:n elämäkerrasta vuodelta 1965.

Alex Haley
Haley nuorena miehenä Yhdysvaltain rannikkovartiostossa
Henkilötiedot
Koko nimi	Alexander Murray Palmer Haley
Syntynyt	11. elokuuta 1921 Ithaca, New York, Yhdysvallat
Kuollut	10. helmikuuta 1992 (70 vuotta) Seattle, Washington, Yhdysvallat
Ammatti	kirjailija
Puoliso	Nannie Branch (1941–1964) Juliette Collins (1964–1972) Myra Lewis (1977–1992)
Kirjailija
Palkinnot
Pulitzer-palkinto (1977, romaanista Juuret)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä ja ura

Alex Haley kasvoi akateemisessa perheessä. Hänet erotettiin yliopistosta vuonna 1939. Haley liittyi armeijaan ja palveli Yhdysvaltain rannikkovartiostossa tiedottajana kahdenkymmenen vuoden ajan. Työnsä ohella hän kirjoitti kertomuksia, mutta ei saanut niistä yhtään myytyä julkaistavaksi. Haley oli yksi John F. Kennedyn haamukirjoittajista tämän teoksessa Profiles in Courage (1955), josta Kennedylle myönnettiin Pulitzer-palkinto.^[1]

Haley erosi armeijan palveluksesta vuonna 1959 ja suuntautui journalismiin. Hän työskenteli aluksi Valittujen Palojen toimittajana ja sen jälkeen vapaana toimittajana. Haley aloitti Playboy-lehdessä tunnettujen haastattelujen sarjan, jossa hän haastatteli esimerkiksi Miles Davisia, George Rockwellia, Cassius Clayta ja Sammy Davis Junioria. Haleyn Playboy-haastatteluista tunnetuin on mustan radikaalijohtajan Malcolm X:n haastattelu vuonna 1965. Haastattelun pohjalta Haley julkaisi samana vuonna kirjan The Autobiography of Malcolm X (suomeksi nimellä Malcolm X).^[1]

Vuonna 1976 Haley julkaisi ainoan romaaninsa Juuret (Roots: The Saga of an American Family). Romaani perustuu Haleyn suvussa kulkeneisiin tarinoihin orjuudesta ja kertoo vuonna 1767 Gambiasta orjaksi Amerikkaan ryöstetyn Kunta Kinten tarinan. Haley väitti olevansa Kunta Kinten jälkeläinen. Hän käytti useita vuosia kirjan taustatyöhön ja kävi muun muassa Kunta Kinten väitetyssä kotikylässä Afrikassa. Haley myönsi vahingossa plagioineensa romaaniinsa Afrikkaa käsitteleviä kohtia kirjailija Harold Courlanderin teoksesta. Tapauksen johdosta Haleya ei ole otettu vaikutusvaltaiseen afroamerikkalaisten kirjailijoiden antologiaan.^[1]

Juuret oli suuri menestys, ja se julkaistiin 37 eri kielellä. Vuonna 1977 kirjasta tehtiin suosittu television minisarja Juuret ja vuonna 1979 jatkosarja Roots: The Next Generations.^[1] Haleylle myönnettiin romaanista ”Special Awards and Citations” -Pulitzer-palkinto vuonna 1977.^[2]

Alex Haleyn hauta hänen lapsuuskotinsa vieressä Henningissä Tennesseessä.

Juurten jälkeen Haley kirjoitti vielä romaania nimeltä Queen, joka kertoo naisorjan ja tämän lapsen tarinan. Haley kuoli vuonna 1992 ennen teoksen valmistumista, ja sen saattoi loppuun David Stevens nimellä Alex Haley’s Queen. Stevens viimeisteli myös toisen Haleyn kesken jääneen kirjan Mama Flora’s Family (1998).^[1]

Historiallinen paikkansapitävyys, plagiointi ja liioittelu

Jotkut historioitsijat, journalistit ja sukututkijat ovat arvostelleet Haleyta siitä, ettei hän pitäytynyt tosiasioihin niin tarkasti kuin väitti. Heidän mukaansa Juuret-kirjassa esiintyy vakavia virheitä Haley’n suvun historiassa ja kuvauksissa ajasta ennen Yhdysvaltain sisällissotaa.^[3][4][5][6]

Tunnettu historioitsija Henry Louis Gates Jr., joka oli Haley’n ystävä, myönsi myöhemmin epäilyksensä kirjan todenperäisyydestä. Hänen mukaansa on hyvin epätodennäköistä, että Haley löysi esi-isiensä kotikylän Afrikassa. Hänen mukaansa Juuret on enemmän mielikuvituksen tuote kuin tarkkaa historiantutkimusta, vaikka sillä olikin valtava kulttuurinen vaikutus.^[6]

Haley kirjoitti myös romaanin isänäitinsä Queen Haleyn elämästä, mutta kuoli ennen kuin sai sen valmiiksi. Teos julkaistiin postuumisti nimellä Queen: The Story of an American Family. Myöhemmät DNA-testit paljastivat, että Alex Haleyn isoisä Alec Haley oli todennäköisesti skotlantilaista alkuperää, orjatilan valvojan William Harwell Baugh’n jälkeläinen.^[7][8]

Plagiointi

Vuonna 1978 Haley myönsi oikeudessa plagioineensa osia Harold Courlanderin kirjasta The African. Hän maksoi Courlanderille 650 000 dollaria (nyk. noin 3,1 miljoonaa dollaria) oikeudenkäynnin ulkopuolisessa sovittelussa.^[3][9] Toinen plagiointisyytös Margaret Walker Alexanderin romaanista Jubilee hylättiin oikeudessa, koska teosten välillä ei katsottu olevan merkittäviä yhtäläisyyksiä.^[10]

Liioittelu

Vuonna 2023 journalisti Jonathan Eig kirjoitti, että Haley oli esittänyt useita valheita vuoden 1965 Playboy-lehden haastattelussaan Martin Luther King Jr.:n kanssa, mukaan lukien Malcolm X:ään kohdistuvan kritiikin liioittelu.^[11]

Teoksia

• Malcolm X. (The Autobiography of Malcolm X, 1965) Suomentanut Heikkinen, Kimmo. Desura, 2001.
• Juuret. (Roots: The Saga of an American Family, 1976) Suomentanut Häilä, Arto. WSOY, 1977.
• A Different Kind of Christmas. 1988.
• Queen: The Story of an American Family. 1993. (David Stevens saattoi teoksen loppuun Haleyn kuoleman jälkeen)
• Mama Flora’s Family. 1998. (David Stevens saattoi teoksen loppuun Haleyn kuoleman jälkeen)