Allianssimalli

toimintamalli, jossa projektin osapuolet muodostavat yhteisen projektiorganisaation From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Allianssimallissa kaikki projektin osapuolet eli asiakas, suunnittelija ja rakentaja mudostavat yhteisen projektiorganisaation. Nämä voivat työskennellä yhdessä isossa yhteisessä työtilassa eli big roomissa. Projektiryhmä johtaa prosessia ja tämän johdossa on projektipäällikkö. Projektipäällikkö raportoi alianssin johtoryhmälle. Johtoryhmässä on edustus alianssin kaikista osapuolista. Alianssimalli mahdollistaa ongelmien ratkaisun ja uudet innovaatiot, jotka parantavat laatua ja turvallisuutta. Se vaikuttaa ympäristöön ja yhteistoimintaan.[1]

Mallissa suunnitelmat, budjetti ja aikataulu tehdään projektin osapuolten kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on säästää aikaa ja rahaa. Mikään projektin osapuolista ei kykene hallitsemaan yksin kokonaisuutta vaan kaikki tehdään avoimesti ja yhteistyössä.[2]

Tavoitteiden saavuttaminen tuottaa kaikille osapuolille taloudellista hyötyä. Vastaavasti jos epäonnistutaan, kaikki kärsivät taloudellisesti.[3] Yksi allianssimallin suosion syy on se, että siinä rakentajan vastuu virheistä on pidempi kuin kahden vuoden takuuaika. Jälkivastuuaika allianssimallissa on viisi vuotta.[4]

Allianssimallilla on toteutettu rakennushankkeita, mutta sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi isoissa IT-projekteissa.[2] Allianssimallia on sovellettu myös hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.[5]

Ensimmäinen Suomessa toteutettu allianssi muodostettiin Lielahti–Kokemäki-junaradan rakennushanketta varten 2010. Se muokattiin australialaisesta mallista. Toinen pilottikohde oli Tampereen rantatunneli.[6][7] Vuoteen 2018 mennessä allianssihankkeita oli ollut lähes 50.[7]

Esimerkkejä Suomessa alianssimallina toteutetuista rakennushankkeista:

Remove ads

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads