M-rokko
pox-viruksen aiheuttama sairaus From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
M-rokko (aiemmin apinarokko[3])[4] on alun perin suppealla alueella Länsi- ja Keski-Afrikassa tavattava isorokon sukulaisviruksen aiheuttama isorokkoa muistuttava sairaus.
"Apinarokko" tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 1958, kun tutkimusta varten pidetyillä apinoilla löytyi isorokkoa muistuttavia rakkuloita.[5] Taudin nimi viittaa väärään lajiin, sillä oikea kantajalaji on joko oravat tai rotat. Sairautta esiintyy apinoilla ja se voi tarttua myös ihmiseen. Isorokon hävittyä m-rokkoa pidetään ihmiselle vaarallisimpana pox-viruksen aiheuttamana sairautena.[6] M-rokon uusi puhkeaminen alkoi 2022 ja jatkuu edelleen. Endeeminen rokko on levinnyt maailmanlaajuisesti.[7]
Remove ads
Tarttuminen
Viruksen todennäköisiä kantajia luonnossa ovat jyrsijät[8], tarkemmin rotat sekä oravat[6].
Ihminen voi saada tartunnan fyysisestä kontaktista tai ruumiineritteiden, vuodevaatteiden tai pisaroiden välityksellä. Ihmisestä toiseen m-rokko tarttuu vain hyvin läheisen kontaktin kautta, täytyen tulla kontaktiin rakkuloiden kanssa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi halatessa tai seksissä. Raskaana oleva nainen saadessaan apinarokkotartunnan voi tartuttaa sen myös lapseen. Myös infektoituneen eläimen puremasta voi saada tartunnan.[9]
Vuoden 2022 epidemian yhteydessä Maailman terveysjärjestö WHO epäili tartuntoihin liittyvän erityisesti miesten välinen seksi.[10]
Remove ads
Oireet
M-rokon tyypillinen oire ovat ihon rakkulat, jotka muistuttavat vesirokkoa. Rakkuloita voi syntyä kasvoihin, kämmeniin ja jalkapohjiin ja levitä sieltä muualle. Oireita voi edeltää yleinen sairauden tuntu ja kuume.[10]
M-rokko on terveillä aikuisilla yleensä lievä ja paranee itsestään. Lääkettä siihen ei ole.[10] Taudin tapauskuolleisuus vaihtelee länsiafrikkalaisen viruskannan noin prosentista Kongon alueen viruskannan 10–17 prosenttiin.[8][6]
Koska isorokko-virukset ja m-rokko-virukset ovat läheistä sukua toisilleen, on todettu että isorokkorokotteet torjuvat myös m-rokkoa[11]. Rokote on kaksiosainen JYNNEOS-rokote. Sama rokotus suojaa myös isorokkoa vastaan. [1] Suomessa isorokkorokotuksia annettiin pakollisina vuoteen 1951 asti ja sen jälkeen vapaaehtoisina osalla vuoteen 1980 asti, mutta taannoin rokotuksen saaneillakin rokotesuoja on todennäköisesti hiipunut, eikä siten todennäköisesti enää suojaa m-rokkotartunnalta.[12] Aiemmin oli jo todettu, ettei isorokkorokotus anna elinikäistä suojaa.[13]
Remove ads
Historia
"Apinarokko" löydettiin sattumalta 1950-luvulla, kun poliorokotteen kehittämiseen tarvittiin apinan munuaissolukkoa ja rokotteen turvallisuutta testattiin apinoilla. Koe-eläiminä käytetyt apinat tuotiin Länsi-Afrikasta ja Aasiasta. Eläimissä todettiin aika ajoin infektiotauteja, joihin kuului myös ensimmäisen kerran vuonna 1958 Kööpenhaminassa havaittu rakkulainen ihottuma. Apinoista viljelty apinarokkovirus muistutti isorokon aiheuttajaa, mutta poikkesi siitä kuitenkin monien biologisten ominaisuuksien osalta.[14]
Ihmisellä tartuntaketjut ovat toistaiseksi jääneet lyhyiksi. Tarttuvuuden kasvusta on kuitenkin saatu alustavia viitteitä Kongon 1996–1997 epidemian aikana. Vuonna 2003 Yhdysvalloissa koettiin lähes 100 henkilön epidemia, joka sai alkunsa Afrikasta (Ghanasta) eksoottisten eläinten kuljetuksesta, jossa oli yhdeksää eri lajin nisäkästä[5], jotka tuotiin lemmikkikauppoihin. Näissä mukana tuoduista jyrsijöistä, joista virus tarttui edelleen lemmikkeinä pidettyihin preeriakoiriin.[6] Vasta kun 3-vuotias tyttö tuotiin ensiapuun infektoituneen preeriakoiran purtua häntä, rokon huomattiin levinneen Afrikasta Yhdysvaltoihin [5].
Vuonna 2017 Nigeriassa puhkesi maan historian toistaiseksi vakavin m-rokkoepidemia. Kesään 2021 mennessä tapauksia oli ehditty kirjata lähes 470.[15] M-rokkoa kulkeutuu satunnaisesti myös kehittyneisiin maihin. Nigerian epidemiaan mahdollisesti liittyen kesällä 2021 Isossa-Britanniassa tavattiin kolmen henkilön tartuntaketju, joskin kaikki tapaukset ovat olleet samassa perheessä[8]. Lisäksi on tavattu yksi tapaus Yhdysvaltojen Texasissa. Yhdysvaltalaistapaus on ensimmäinen siellä matkailijalta tavattu[16].
Vuoden 2022 epidemia
Vuonna 2022 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa havaittiin lukuisia m-rokkotapauksia.[17] Ensimmäiset tapaukset havaittiin Britanniassa saman talouden jäsenillä 13. toukokuuta. 15. toukokuuta raportoitiin neljästä uudesta tapauksesta miesten seksuaaliterveysklinikalla. Tapauksilla ei ollut yhteyttä Afrikan endemia-alueelle, ja leviämisen arvioitiin tapahtuneen Britannian sisällä. Yhdysvaltain tautikeskus arvioi osan tapauksista jääneen piiloon ja tapausten leviämisen Britannian ulkopuolelle olevan mahdollista.[18][19] 18. toukokuuta Espanja raportoi 23 epäiltyä tartuntaa ja varoitti taudin leviämisestä. 19. toukokuuta mennessä Espanjassa ja Portugalissa oli yhteensä noin 40 epäiltyä tartuntaa.[20][17] Kanadassa raportoitiin 18. toukokuuta epäiltyjä tartuntoja 13, ja Yhdysvallat raportoi seuraavana päivänä hiljattain Kanadassa matkailleen miehen epäillystä tartunnasta.[21][22] Ruotsi raportoi ensimmäisen tartunnan 19. toukokuuta ja aikoi julistaa m-rokon yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[23]
Suomessa HUS tiedotti 25. toukokuuta maan ensimmäisestä m-rokkotartunnasta.[24][25] 17. kesäkuuta mennessä tartuntoja oli kirjattu yhteensä neljä[26]. 8. heinäkuuta mennessä tartuntoja oli kirjattu yhteensä 13.[27] 4. elokuuta 2022 mennessä tapauksia oli todettu 22.[28]
23. heinäkuuta 2022 mennessä m-rokkoa oli sairastanut yli 15 800 ihmistä 72 maassa, ja Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti m-rokon maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi.[29]
2. elokuuta 2022 mennessä oli todettu yhteensä 23 351 laboratoriovarmennettua m-rokkotartuntaa.[28]
8. joulukuuta 2023 mennessä m-rokkotapauksia oli 92 167, joista 90 195 alueella, jossa historiallisesti ei ole tavattu "apinarokkoa". Näistä 1 972 on peräisin Afrikasta.[30]
14. elokuuta 2024 WHO julisti m-rokon vuoksi globaalin terveyshätätilan.[31]
23. elokuuta 2024 Suomen sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ilmoittivat, että apinarokko-nimitykseen liittyvien leimaavien ja rasististen mielleyhtymien vuoksi ne alkavat käyttää sairaudesta nimeä m-rokko.[4]
Loppuvuodesta 2024 Kongon demokraattinen tasavalta aloitti rokotukset m-rokkoa vastaan.[32]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads