Arelate
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Arelate (lat., myös Arelatum, Arelas; m.kreik. Ἀρελᾶτε, Arelāte, Ἀρελάται, Arelatai) oli antiikin aikainen kaupunki Galliassa nykyisen Ranskan alueella.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Arlesin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]
Arelate oli alun perin foinikialainen,[1] sitten kreikkalainen[6] ja myöhemmin kelttiläis-liguurinen asutus. Siitä tuli osa Rooman valtakuntaa vuonna 123 eaa. ja roomalainen siirtokunta vuonna 46 eaa.[1][2] Arlesin roomalaisaikaiset jäänteet ovat osa Unescon maailmanperintökohdetta Arlesin roomalaiset ja romaanisen tyylin muistomerkit.[7]
Remove ads
Maantiede
Arelaten kaupunki sijaitsi Gallia Narbonensiksessa Rhodanus (nyk. Rhône) -joen vasemmalla rannalla kohdassa, jossa joki jakautuu kahteen haaraan.[2] Paikka oli kallioisella niemekkeellä muinaisten suoalueiden yläpuolella noin 90 kilometriä länteen Massaliasta eli Massiliasta (nyk. Marseille).[1]
Arelateen päättyi Placentiasta Italiasta tullut Via Julia Augusta. Sitä kautta kaupungista oli yhteys itään päin muun muassa Massiliaan ja Forum Juliihin (nyk. Fréjus).[8] Kaupunki oli maanteitse yhteydessä myös muun muassa Valentiaan (nyk. Valence), Hispanian Barcinoon (nyk. Barcelona) sekä muihin paikkoihin.[2]
Remove ads
Historia
Arelaten paikalla oli alun perin foikialainen siirtokunta.[1] Myöhemmin se vaikuttaa olleen kreikkalainen kaupunki – ainakin Avienus sanoo, että kaupunki olisi tunnettu nimellä Theline (Θηλίνη, Thēlinē) ”kun se oli kreikkalaisten asuttama”.[6][9] Strabon ei mainitse kaupunkia kreikkalaisena, mutta käyttää siitä nimityksiä polis (kaupunki(valtio)) ja emporion (kauppa-asema).[6][10] Arkeologia tukee sitä, että paikalla olisi voinut olla kreikkalainen kauppa-asema noin vuodesta 540 eaa. lähtien.[6] Liguurit tuhosivat kaupungin vuonna 535 eaa.[1]
Paikka elvytettiin 300-luvulla eaa.[1] Roomalaisten tullessa Arelate kuului Salyes-heimon alueeseen, ja heidän kukistumisensa vuonna 123 eaa. jälkeen paikka päätyi roomalaisten hallintaan.[2] Kaupunki alkoi kehittyä merkittävästi sen jälkeen, kun Marius rakennutti vuonna 104 eaa. Fossae Marianae -kanavat, jotka yhdistivät Arelaten nykyiseen Fosinlahteen (Golfe de Fos).[1] Ensimmäisen kerran Arelaten mainitsee Julius Caesar, joka rakennutti siellä vuonna 49 eaa. laivoja Massilian piiritystä varten.[2][11]
Arelate perustettiin uudelleen roomalaiseksi coloniaksi eli sotilassiirtokunnaksi vuonna 46 eaa. nimellä Colonia Julia Paterna Arelate (Colonia Iulia Paterna Arelate).[1] Viimeistään Augustuksen aikana nimeen liitettiin lisänimi Sextanorum, todennäköisesti siksi, että sinne asutettiin kuudennen legioonan (Legio VI Ferrata tai Victrix) sotilaita.[2][12] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Arelatensis.[2] Roomalainen kaupunki rakennettiin aiemman asutuksen vastarannalle.[1]
Kaupunki kehittyi suuresti Augustuksen aikana. Se oli tärkeä satama ja laivatelakka.[1] Strabon kuvaa sen vilkkaaksi kaupan keskukseksi,[2][10] ja Pomponius Mela luettelee sen Gallia Narbonensiksen tärkeimpien kaupunkien joukossa.[2][13]
Keisari Konstantinus paransi kaupunkia ja rakennutti todennäköisesti uuden kaupunginosan Rhônejoen toiselle puolelle vastapäätä aiempaa kaupunkia. Tämän vuoksi Arelatea alettiin kutsua myös nimellä Constantina. Ausonius kutsuukin Arelatea nimityksellä duplex (”kaksinkertainen”), ja mainitsee joella olleen lauttasillan.[2][14] Konstantinuksen uusi kaupunki sijaitsi nykyisessä Trinquetaillen esikaupungissa, Camarguen saarella, jonka Rhône muodostaa jakaantuessaan Arlesin kohdalla.[2]
Arelate kristillistyi Konstantinuksen aikana. Siellä pidettiin Arlesin kirkolliskokouksena tunnettu kirkolliskokous vuonna 314.[1] Noin vuonna 400 jaa. Arelatesta tuli Gallian prefektin asuinpaikka Lugdunumin sijaan. Siellä toimi myös rahapaja.[1][2] Noin vuonna 480 visigootit hävittivät kaupungin.[1]
Remove ads
Rakennukset ja löydökset
Nykyisessä Arlesissa on säilynyt paljon roomalaisaikaisia jäänteitä.[2] Tärkeimmät säilyneet muistomerkit ovat peräisin Augustuksen ja Konstantinuksen ajoilta.[1]
Kaupunginmuuri ja asemakaava
Kaupungin varhaisin muuri ajoitetaan Augustuksen ajalle. Sen oletetaan muodostaneen nelikulmion, jonka yksi sivu kulki Rhodanus-joen suuntaisesti. Muurin kaakkoissivusta on säilynyt noin 200 metriä pitkä osuus.[1]
Roomalaisen kaupungin ruutukaava on edelleen näkyvissä nykyisen kaupungin vanhimman osan asemakaavassa. Kaupungin decumanus maximus -katu kulki muurissa olleesta portista ja jatkui itään päin Via Julia Augustana. Kaksi kaarirakennelmaa, jotka on myöhemmin tuhottu mutta tunnetaan kuvauksista ja piirroksista, merkitsivät kaupungin pomoeriumin rajat koillisessa ja lounaassa. Toinen tunnetaan nimellä Arcus Admirabilis ja toinen nimellä Konstantinuksen kaari. Molemmat rakennettiin tasavallan ajan lopulla. Tuohon aikaan kaupungin pinta-ala oli todennäköisesti alle 20 hehtaaria.[1]
Forum
Kaupungin forum sijaitsi cardo maximuksen ja decumanus maximuksen risteyskohdassa. Sen paikalla on edelleen nähtävissä suurikokoiset, suhteellisen hyvin säilyneet cryptoporticukset, jotka ajoitetaan Augustuksen aikaan. Rakennelma oli tehty maan alle forumin kolmelle sivulle. Sen koko oli noin 90 × 60 metriä ja se avautui itään. Myös neljännestä sivusta on löydetty jäänteitä.[1]
Forumin länsipuolella oli suurehko päällystetty piha-alue, jota rajasi etelässä suuri eksedra-seinä, jonka puhkaisi monumentaaliportti. Kummassakin päässä oli pylväskäytäviä, jotka suuntautuivat pohjoiseen. Nämä kuuluivat mahdollisesti peribolokseen eli temppeliä ympäröineeseen pylväskäytävään. Rakennelmat ajoitetaan noin 100-luvulle.[1]
Teatteri
Arelaten roomalainen teatteri sijaitsee noin 300 metriä forumista itään. Sen scaenae frons oli linjassa cardon kanssa. Teatteri rakennettiin ensimmäisen vuosisadan eaa. lopulla. Sen halkaisija on 102 metriä. Cavean eli katsomon perustuksina toimivat säteittäiset holvikaarijärjestelät, joita on osittain kunnostettu. Ulkoseinät ovat suurelta osin tuhoutuneet, paitsi kahdesta kohdasta — toisessa, niin kutsutussa Rolandin tornissa, näkyy kolmea eri rakennustyyliä. Näyttämöseinä on tuhoutunut, mutta kaksi pylvästä arkkitraveineen on yhä paikallaan. Teatterin orchestran kivinen lattia on säilynyt hyvin.[1]
Teatterista on löydetty kolme alttaria ja useita veistoksia, kuten kuuluisa Arlesin Afrodite (Arlesin Venus) ja keisari Augustusta esittävän suurikokoisen patsaan torso päineen.[1]
Amfiteatteri
Amfiteatteri sijaitsee alle 100 metrin päässä teatterista vinosti ruutukaavaan nähden. Se rakennettiin Flaviusten aikana ensimmäisen vuosisadan lopulla. Amfiteatterin ellipsin pääakseli on noin 136 metriä ja lyhyempi akseli noin 107 metriä. Sisäosan areenan vastaavat mitat ovat noin 69,1 metriä ja 39,7 metriä.[1] Katsomossa on ollut tilaa arviolta noin 20 000 hengelle.[2] Amfiteatteri ei ole yhtä hyvin säilynyt kuin Nemausuksen amfiteatteri eli nykyinen Nîmesin areena, mutta sen mitat ovat huomattavasti suuremmat.[2]
Amfiteatterin ulkoseinää on säilynyt ensimmäisen kerroksen arkkitraaviin saakka. Ylin kerros on tuhoutunut. Kaksi kerrosta, joissa kummassakin on 60 kaarta, ovat vielä pystyssä. Neljä alakerroksen kaarta toimivat sisäänkäynteinä. Alakerroksen kaarien takana on leveä holvattu käytävä, jonka yläpuolella on toinen käytävä. Portaikot yhdistävät eri kerrokset. Katsomon alempien penkkirivien istuimet ovat osittain säilyneet.[1]
Circus
Circus sijaitsi kaupungin ulkopuolella Rhodanuksen varrella, noin 500 metriä kaupunginmuurista alavirralle päin. Se rakennettiin ensimmäisellä vuosisadalla ja säilyi käytössä aina 600-luvulle saakka. Circuksen kokonaispituus oli noin 400 metriä, ja sen ulompi leveys oli noin 100 metriä ja sisempi leveys noin 83,3 metriä. Keskellä ollut radat toisistaan erottanut spina oli kuuden metrin levyinen.[1]
Circuksen paikalta löydettiin jo varhain egyptiläisestä graniitista tehty obeliski maahan hautautuneena. Vaikuttaa siltä, että obeliski oli jäänyt sille paikalle, mihin se alun perin laskettiin, eivätkä roomalaiset koskaan olleet pystyttäneet sitä. Vuonna 1675 obeliski pystytettiin nykyiselle Place de la République -aukiolle.[1][2]
Muut rakennukset
Teatterin itäpuolella kaupungin korkeimmalla kohdalla oli todennäköisesti kaksi temppeliä, joista toinen omistettu Bona Dealle. Lisäksi alueella oletetaan olleen muita pyhäkköjä sekä alkuperäisille että itämaisille ja roomalaisille kulteille – ensin pakanallisille, sitten kristillisille.[1]
Konstantinuksen aikana forumin cryptoporticusten pohjoisgalleria sai rinnalleen toisen holvikaari-gallerian, joka kiersi uutta pihaa tai forumia. Sen keskellä oli rakennus, jonka eteishallin julkisivussa oli neljästä pylväästä, joista kaksi on yhä paikallaan nykyisellä Place du Forumilla. Pohjoisempana oli noin 94 × 47 metrin kokoinen rakennus, joka päättyi suureen holvattuun apsikseen. Kokonaisuus ajoitetaan 300-luvun alkuun.[1]
Rhodanuksen oikealla rannalla vastapäätä Areletaea, nykyisessä Faubourg de Trinquetaillessa, oli laaja esikaupunki. Sinne johtaneesta sillasta on säilynyt joitakin jäännöksiä joen rannalla. Esikaupunkiin kuului satama, telakka, käsityöläisten, kauppiaiden ja maanomistajien taloja sekä maataloja ja huviloita.[1]
Kaupunki sai vetensä kahdesta akveduktista, jotka tulivat Alpilles-vuorilta ja kohtasivat nykyisessä Barbegalissa, jossa on edelleen nähtävissä jäänteitä myllyrakennuksesta.[1][15]
Nekropoliit
Koska kaupunkia ympäröi osittain suoalue, sen nekropoleja eli hauta-alueita ei voitu sijoittaa tavalliseen tapaan teiden varsille, vaan ne levittäytyivät kaakkois- ja etelämuurin suuntaisesti. Suurin niistä, kaakossa sijaitseva, tunnetaan keskiajalta lähtien nimellä Les Alyscamps, mikä tulee latinankielisestä nimityksestä Campus Elysius. Sieltä on löydetty useita hautauskerroksia, hautamausoleumeja, sarkofageja, hautamuistomerkkejä, steeloja ja cippuksia. Osa haudoista on pakanallisia ja osa kristillisiä.[1][2]
Esinelöydöt
Arlesissa on roomalaisen antiikin museo sekä kristillisen taiteen museo, joissa on esillä marmorisia sarkofageja ja muita muinaisesineitä.[1]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads