Arkesseia
antiikin kreikkalainen kaupunki From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Arkesseia (m.kreik. Ἀρκέσσεια, myös Arkeseia, m.kreik. Ἀρκέσεια) eli Arkaseia (m.kreik. Ἀρκάσεια) (lat. Arcesia, Arceseia, Arcaseia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Karpathoksen saarella Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Arkásan kylän lähellä.[1][2][3][4]
Remove ads
Maantiede
Arkesseian kaupunkikeskus sijaitsi niemessä olevalla kukkulalla Karpathoksen länsirannikolla noin kilometrin länteen nykyisestä Arkásan kylästä. Kukkula muodostaa luonnonlinnoitus-akropoliin. Paikka tunnetaan nykyisin sen raunioihin viittaavalla nimellä Palaiókastro tai Paliókastro (”Vanha linna”).[3][5][6] Kaupunki ulottui kukkulalta myös alavammalle maalle sen juurelle.[7] Kaupungilla oli kaksi satamaa kukkulan kummallakin puolilla olevissa luonnonsatamalahdissa.[8] Arkesseian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 100 tai jopa alle 25 neliökilometriä.[1]
Remove ads
Historia
Arkesseian historiasta tiedetään vain vähän. Sen paikka on ollut asuttu jo mykeneläisellä kaudella.[3] Antiikin aikana klassisella kaudella Arkesseia kuului saaren kolmen merkittävimmän poliksen (tripolis) joukkoon Brykuksen ja Karpathoksen ohella. 400-luvulla eaa. kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon.[1][9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Arkasieus (Ἀρκασιεύς) tai Arkaseieus (Ἀρκασειεύς).[1]
Hellenistisellä kaudella Arkesseia kuului saaren muiden kaupunkien tavoin Rhodoksen alaisuuteen.[1] Löytöjen perusteella asutus paikalla vaikuttaa jatkuneen vielä roomalaiselle ja varhaiselle kristilliselle kaudelle saakka.[8] Kaupungin nimi on säilynyt nykyisen Arkásan kylän nimessä.[7]
Ludwig Ross tutki kaupungin paikkaa jo vuonna 1843. Alueen varsinaiset arkeologiset tutkimukset suoritettiin 1920–1930-luvuilla Dodekanesian saarten italialaisvallan aikana.[8][7]
Remove ads
Rakennukset ja löydökset
Arkesseian paikalta on löydetty kaupungin jäänteitä geometriselta hellenistiselle kaudelle. Kaupungilla oli akropolis, joka on ollut ympäröity muurein. Muurit on ajoitettu klassiselle ja hellenistiselle kaudelle, ja ne ympäröivät noin 1,5 hehtaarin kokoisen alueen.[1] Vanhin osa muureista on kuitenkin oletettavasti mykeneläisaikaista kyklooppimuuria.[3] Nuorimmat muurin osat ovat puolestaan keskiaikaisia.[7]'
Akropoliilla sijaitsi Athene Lindialle omistettu pyhäkkö, mikä osoittaa rhodoslaista vaikutusta, sekä hierothyteion eli hierothytai-pappien ruokailusali. Kukkulalla on myös useiden rakennusten sekä muun muassa vesisäiliöiden raunioita.[8][7]
Varhaisella kristillisellä kaudella kaupungin paikalla on ollut useita basilikakirkkoja eri rakennusvaiheissa. Varhaisin, Alypoksen basilikana tunnettu kirkko tuhoutui 500-luvun jaa. alkupuolella. Tämän jälkeen rakennettiin uusi, Pyhälle Anastasialle omistettu kolmilaivainen basilikakirkko, jonka pituus oli noin 25 metriä. Muun muassa sen mosaiikkilattiaa ja marmoripylväitä on säilynyt. Basilikan rauniot ovat myöhemmän Pyhän Sofian (Agía Sofía) kirkon lähellä akropoliin itäpuolella. Kolmas basilikakirkko tunnetaan Eukharistoksen basilikana.[8][3]
Sisämaasta noin 1,5 kilometriä itään on löydetty mykeneläisaikainen kammiohauta 1500-luvulta eaa. Haudan sisällä oli paljon keramiikkaa.[3]
Arkesseiasta tehtyjä esinelöytöjä on esillä Kárpathoksen arkeologisessa museossa, joka sijaitsee Kárpathoksen kaupungissa eli Pigádiassa.[10] Kaupungista löydettyjä lattiamosaiikkeja on myös Ródoksen arkeologisessa museossa sitä perua, että italialaiset veivät ne Ródokselle.[3]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads