Armfelt

Armfelt (Armfeldt) on ruotsalaisperäinen aatelissuku, jonka jäseniä asuu myös Suomessa. Suku polveutuu talonpoika Lars Erikssonista, joka asui Frösönissä Norjan Jämtlandissa. Hänen poikansa Erich Larsson (k. 1659), joka toimi Inkerinmaalla ensin luutnanttina, myöhemmin kapteeniluutnanttina ja komendanttina, aateloitiin vuonna 1648 nimellä Armfält, ja vuonna 1650 suku introdusoitiin ritarihuoneeseen numerolla 458. Hänen pojanpoikansa, kenraali Carl Gustaf Armfelt, ylennettiin vuonna 1731 vapaaherraksi, minkä vuoksi hänen jälkeläisensä introdusoitiin ritarihuoneeseen numerolla 213. Vuodesta 1818 lähtien suku on ollut myös Suomen ritarihuoneessa. Suomessa suvusta on myös kreivillinen haara, sillä keisari Aleksanteri I korotti Gustaf Mauritz Armfeltin kreivin arvoon vuonna 1812. Ruotsin aatelinen sukuhaara sammui vuonna 1868, Suomen vapaaherrallinen sukuhaara jo vuonna 1839. Elossa ovat yhä Ruotsin vapaaherrallinen sekä Suomen aatelinen ja kreivillinen haara.

Tämä artikkeli käsittelee aatelissukua. Armfelt on myös Salon kaupunginosa.

Armfelt
Armfelt-aatelissuvun vaakuna George Granfeltin vuoden 1889 teoksessa Finlands ridderskaps och adels vapenbok
Perustaja	Erich Larsson
Aateloitu	1648
Infobox OK

Suvun kartanoita

• Wiurilan kartano, Salo
• Vuorentaan, Salo
• Joensuun kartano, Salo

Vapaaherrallisen sukuhaaran vaakuna.

Kreivillisen sukuhaaran vaakuna.

Tunnettuja suvun jäseniä

• Carl Gustaf Armfelt (vanhempi) (1666–1734), vapaaherra, jalkaväenkenraali
• Claes Armfelt (1706–1769) edellisen poika, vapaaherra, everstiluutnantti^[1]
• Carl Gustaf Armfelt (nuorempi) (1724–1792), Carl Gustaf vanhemman pojanpoika, vapaaherra, kenraalimajuri, Anjalan liiton johtomies
• Magnus Wilhelm Armfelt (1725–1795), vapaaherra ja kenraalimajuri
• Gustaf Mauritz Armfelt (1757–1814), kreivi, hovimies, diplomaatti ja jalkaväenkenraali, Magnus Wilhelm Armfeltin poika (puoliso Hedvig Ulrika De la Gardie)
• Carl Johan Armfelt (1764–1819), sotilas ja valtiopäivämies
• August Filip Armfelt (1768–1839), vapaaherra, tilanomistaja, everstiluutnantti ja valtiopäivämies, Magnus Wilhelm Armfeltin poika
• Alexander Armfelt (1794–1876), kreivi, Suomen ministerivaltiosihteeri, Gustaf Mauriz Armfeltin poika
• Gustaf Magnus Armfelt (1792–1856), kreivi, suomalainen kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori, Gustaf Mauriz Armfeltin poika
• Carl Magnus Vilhelm Armfelt (1797–1878), kreivi, suomalainen kenraalilmajuri, Gustaf Mauriz Armfeltin poika
• Magnus Reinhold Armfelt (1801-1845), kreivi, Wiurilan kartanon omistaja, August Filip Armfeltin poika
• Gustaf Vilhelm Arthur Armfelt (1821–1880), kreivi, suomalainen kenraalimajuri, Gustaf Magnus Armfeltin poika
• Alexander Johan Fredrik Armfelt (1826–1898), suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali
• August Magnus Gustaf Armfelt (1826–1894), tilanomistaja ja valtiopäivämies
• Mauritz Wladimir Armfelt (1827–1888), kreivi, virka- ja valtiopäivämies, Alexander Armfeltin poika
• Gösta Philip Armfelt (1830–1880), kreivi, kirjailija
• Carl Magnus Mauritz Armfelt (1836–1890), teollisuus- ja valtiopäivämies
• Carl Alexander Armfelt (1850–1925), kreivi, ministerivaltiosihteerin apulainen, Gustaf Vilhelm Arthur Armfeltin poika
• Alexander Armfelt (1862–1941), kreivi, kamariherra, todellinen valtioneuvos, Mauritz Wladimir Armfeltin poika
• Carl August Reinhold Lars Armfelt (1862–1942), tilanomistaja ja valtiopäivämies, August Magnus Gustaf Armfeltin poika
• Carl Eugen Armfelt (1863–1908), arkkitehti ja virka- ja valtiopäivämies, Carl Magnus Mauritz Armfeltin poika
• Alexandrine Armfelt (1866–1933), suomalais-venäläinen säveltäjä, Mauritz Wladimir Armfeltin tytär
• Karl Gustaf Hjalmar Armfelt (1873–1959), kultaseppä
• Anita Armfelt (1909–1988), kirjailija
• Carl Armfelt (s. 1956), suomalainen säveltäjä

Kuvia

• 
  Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)
• 
  Gustaf Mauritz Armfelt
• 
  August Filip Armfelt
• 
  Alexander Armfelt
• 
  Suvun vaakuna Halikon kirkossa.