Artjom Vesjolyi

Artjom Vesjolyi (ven. Артём Весёлый, oikea nimi Nikolai Ivanovitš Kotškurov, Никола́й Ива́нович Кочку́ров; 29. syyskuuta 1899 Samara – 8. huhtikuuta 1938 Kommunarka) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Artjom Vesjolyi

Artjom Vesjolyi syntyi köyhään perheeseen ja meni 14-vuotiaana ansiotöihin. Hän liittyi helmikuun vallankumouksen jälkeen bolševikkeihin ja osallistui puna-armeijan riveissä Venäjän kansalaissotaan. 1920-luvun alussa Vesjolyi opiskeli jonkin aikaa kirjallisuusinstituutissa ja Moskovan yliopistossa. Hän kuului Pereval-kirjailijaryhmään ja vuodesta 1929 lähtien Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdistykseen.^[1][2]

Vesjolyi tunnetaan Venäjän kansalaissodan alkuvoimaisena kuvaajana, joka tyyliltään edustaa Boris Pilnjakin koulukunnan ”ornamentaalista” proosaa. Hänen pääteoksensa on kansalaissotaa kuvaava romaani Rossija, krovju omytaja (”Verellä huuhdeltu Venäjä”, 1924–1932). Kirjailija on laatinut myös Jermakin Siperian-valloituksesta kertovan historiallisen romaanin Guljai, Volga! (”Juokse, Volga!”, 1932).^[1][2]

1930-luvun lopussa Vesjolyi joutui Stalinin vainojen uhriksi. Hänet pidätettiin lokakuussa 1937 ja teloitettiin syytettynä osallistumisesta vastavallankumouksellisen terroristijärjestön toimintaan. Vesjolyin maine palautettiin vuonna 1956.^[3]