Asuntosäätiön Asumisoikeus

From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on asumisoikeusasuntoja rakennuttava, omistava ja markkinoiva yleishyödyllinen yhtiö. Vuonna 2022 se oli Suomen suurin asumisoikeusyhtiö.[2] Sen omistuksessa on noin 16 000 asuntoa[3]. Vuonna 2019 Suomessa oli noin 52 000 asumisoikeusasuntoa.[4]

Pikafaktoja
Remove ads

Historia

Yhtiön tausta (1992–2001)

Thumb
Asuntosäätiöllä on asumisoikeusasuntoja Vantaalla muun muassa Kartanonkoskella. Kuva vuodelta 2011.

Asumisoikeusjärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön syksyllä 1991. Asumisoikeusmaksulla asukas saa ikuisen oikeuden asua asunnossa, vaikka sen omistaja vaihtuisi. Sitä voi verrata panttiin, jolle voi saada myös korkoa. Jos asukas haluaa luopua asumisoikeudestaan, yhtiön on lunastettava se takaisin. Asuja maksaa asumisestaan vastiketta kuukausittain.[5]

VVO-konsernin tytäryhtiö Asoasunnot Oy aloitti toimintansa heti, kun laki asumioikeudesta tuli voimaan.[6] Se rakennutti vuonna 1992 Suomen ensimmäisen asumisoikeustalon Rovaniemelle Korkalovaaraan.[5] Toinen asoasunto rakennettiin Jyväskylään.[6]

Myös Sato-konsernin asumisoikeusyhtiö Sato-Asumisoikeus Oy aloitti toimintansa samoihin aikoihin.lähde?

1990-luvulla yhtiöt rakennuttivat yhteensä yli tuhat asuntoa joka vuosi. Vuosituhannen vaihteessa kasvuvauhti alkoi hiljentyä.lähde?

Tammikuussa 2000 Sato-Asumisoikeus Oy kertoi rakennuttavansa Helsingin Tapaninvainioon ekoyhteisön.[7]

Suomen Asumisoikeus (2002–2013)

Thumb
Asuntosäätiöllä on asumisoikeuskoteja esimerkiksi Pikku-Huopalahden terassitalossa. Kuva vuodelta 2005.

Vuonna 2002 VVO- ja Sato-konsernit yhdistivät asumisoikeusyhtiönsä uudeksi yhtiöksi nimeltä Suomen Asumisoikeus Oy. Asokodeilla oli yhteensä lähes 13 000 asumisoikeusasuntoa, joista noin kaksi kolmasosaa sijaitsi pääkaupunkiseudulla. Lisäksi niillä oli rakenteilla yhteensä neljäsataa asuntoa.[8]

Asuntosäätiön Asumisoikeus (2014–)

Vuonna 2014 VVO ja Sato päättivät keskittyä vuokra-asuntoihin. Niiden yhdessä omistamalla Asokodeilla oli noin 13 500 asumisoikeusasuntoa.[9] Huhtikuussa ne myivät yhteisyrityksen Asuntosäätiölle. Asuntosäätiöllä oli ennestään 1500 asumisoikeusasuntoa ja noin tuhat vuokra-asuntoa.[9]

Vuonna 2020 Asokodit-brändistä luovuttiin samalla, kun myös vuokrakodit ja omistuskodit siirtyivät Asuntosäätiö-brändin alle.[10]

Remove ads

Kohteet

Thumb
Asumisoikeusasuntoja on muun muassa Saunalahdessa

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy kuuluu Suomen suurimpiin asuinkiinteistöjen omistajiin.[11] Vuonna 2022 sen vuokra-, hitas-, omistus- ja omistusoikeusasunnoissa asui noin 35 000 asukasta 32 paikkakunnalla.[11] Pääosa asunnoista on pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.

Vuonna 2022 Asuntosäätiöllä oli asumisoikeusasuntoja seuraavilla paikkakunnilla[12]:

  • Espoo,
  • Hamina,
  • Helsinki,
  • Hyvinkää,
  • Hämeenlinna,
  • Imatra,
  • Joensuu,
  • Jyväskylä,
  • Järvenpää,
  • Kerava,
  • Kirkkonummi,
  • Kotka,
  • Kouvola,
  • Kuopio,
  • Lahti,
  • Lappeenranta,
  • Lohja,
  • Nurmijärvi,
  • Mäntsälä,
  • Oulu,
  • Porvoo,
  • Raisio,
  • Riihimäki,
  • Rovaniemi,
  • Salo,
  • Siilijärvi,
  • Sipoo,
  • Tampere,
  • Tuusula,
  • Vantaa,
  • Vihti
Remove ads

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads