Assignaatti

Assignaatti oli Ranskan suuren vallankumouksen alussa liikkeelle laskettu, paperirahaa korvannut eräänlainen arvopaperi. Virallinen nimitys oli ”Valtion erityiskassan maksumääräys”, ja niiden katteena käytettiin kuninkaan ja kirkon aiemmin omistamia maa-alueita, myöhemmin myös emigranteilta takavarikoituja tiloja.^[1] Assignaatit olivat siis tavallaan omistusosuuskirjoja tähän omaisuuteen, ja niissä oli mainittu osuuden lunastaja, jolle maksettiin korkoa.

Viidensadan liiran (livres) assignaatti

Assignaattien arvo 1789-1796.

Assignaatteja pidettiin aluksi hyvänä sijoituksena, ja jopa aateliset ja papisto ostivat niitä runsaasti. Niillä alettiin hyvin pian keinotella kuin millä tahansa arvopapereilla.

Pian niiden luonne kuitenkin muuttui: niistä tuli setelirahaa, niitä painettiin katteettomasti ja niiden arvo romahti.^[2] Kaikkiaan niitä laskettiin liikkeelle 45,5 miljardia, ja vuonna 1796 niiden arvo oli enää 0,3 % alkuperäisestä.^[1] Tuhannet menettivät kaiken omaisuutensa assignaateilla keinottelun vuoksi.

Assignaatit lunastettiin 1797 vain murto-osalla nimellisarvostaan.^[2] Lopullisesti assignaatit hävitti direktoriohallitus.

Suomalaiset assignaatit

Suomessa assignaatteja on laskenut liikkeelle Turun diskonttolaitos 1800-luvun alussa.^[3]