Ayllu

Ayllu on Andien alkuperäiskansojen yhteiskunnille ominainen yhteisö, joka asuu samalla alueella ja muodostuu useista eri sukuihin kuuluvista suurperheistä. Yhteisö harjoittaa vuoroviljelyä epämuodollisen johtajan alaisuudessa. Ayllut ovat yleisiä varsinkin ketšua- ja aimarakansojen keskuudessa. Yleensä ne nimetään henkilön tai paikan mukaan.^[1]

Ayllujen tapaisia yhteisöjä oli jo esikolumbiaanisena aikana. Inkavaltakunnassa ayllun jäsenyys perustui mieslinjassa periytyvään sukulaisuuteen. Avioliitot solmittiin yhteisön sisällä. Jokaisella aylluun kuuluvalle pariskunnalle osoitettiin maa-alue viljeltäväksi. Maat jaettiin vuosittain uudelleen, jotta viljelykierto säilyi ja perheillä oli mahdollisuus kasvattaa itselleen riittävästi ruokaa. Ayllut elivät pääosin omavaraistaloudessa.^[1]

Nykyajan antropologit ovat toisinaan rinnastaneet ayllun klaaniin, mutta rinnastus ei ole tarkka. Klaaneista poiketen aylluilla ei esimerkiksi ole totemistista sidettä tiettyyn eläimeen tai kasviin. Espanjalaisten siirtomaa-ajalla laatimat kronikat käyttävät ayllu-käsitettä hyvin vapaamuotoisesti viitaten sillä sekä inkakuninkaallisten sukulinjoihin että yhteisöihin ja heimoihin. Ketšuan sana viittaa erilaisiin sukuryhmiin, ja sen tarkempi merkitys selviää asiayhteydestä.^[1]