Baiae
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Baiae (lat.; m.kreik. Βαΐαι, Baïai) oli antiikin aikainen kaupunki Campaniassa Italiassa.[1][2] Se tunnetaan roomalaisen yläluokan huvittelu- ja kylpyläkeskuksena tasavallan loppuajalla ja keisarikaudella. Kaupunki sijaitsi nykyisen Bacolin kunnan alueella nykyisen Baian paikalla.[3][4][5]
Remove ads
Maantiede
Baiae sijaitsi Campanian rannikolla Cumaenlahden (Sinus Cumanus, nyk. Napolinlahti) luoteislaidalla Misenumin niemen ja Puteolin välisen Baiaenlahden (Sinus Baianus) lounaisrannalla. Kaupunki oli rakennettu merenrantaa kohti laskevaan pitkään rinteeseen. Paikka tunnettiin mineraalipitoisista kuumista lähteistään sekä sijaintinsa kauneudesta ja miellyttävyydestä.[1][2] Puteolin tavoin myös Baiaen alueella on vaikuttanut bradyseismi-ilmiö, jonka vuoksi rannikko on historian aikana vuoroin vajonnut ja kohonnut. Antiikin aikainen kaupunki ulottui arviolta 100 metriä nykyisestä rannasta merelle, niin että monet osat kaupungista ovat nykyisin meren pohjassa.[1]
Baiaesta etelään sijaitsivat Bauli ja Misenum, pohjoiseen Cumae eli aiempi kreikkalainen Kyme, jonka alueeseen Baiae kuului, koilliseen Puteoli ja itään Neapolis.[5] Etäisyys Cumaeen oli noin neljä kilometriä.[1]
Remove ads
Historia
Varhaishistoria ja Rooman tasavallan aika
Baiaen paikalla ei ollut kaupunkia vielä varhaisempina aikoina, mutta sen satama tunnettiin jo varhain. Kreikkalaisessa mytologiassa se sai nimensä Baioksesta, joka oli Odysseuksen kumppaneita, ja sitä pidettiin hänen hautapaikkanaan.[2][6]
Paikka ei kuitenkaan ollut erityisen tunnettu ennen kuin siitä tuli Rooman tasavallan loppuajalla varakkaan Rooman yläluokan suosituin vapaa-ajanviettopaikka, johon rakennettiin paljon ylellisiä huviloita. Suosio oli seurausta yhtä lailla Baiaen kuumista lähteistä kuin kauniista maisemistakin. Horatius puhuu Baiaenlahdesta paikkana, jota mikään toinen paikka maailmassa ei ylitä miellyttävyydessä,[2][7] ja samaan tyyliin sitä ylistävät myös myöhemmät runoilijat ja proosakirjailijat.[2][8]
Baiae sai alun perin mainetta kuumien lähteidensä ansiosta, ja vaikuttaa siltä, että niillä vierailtiin lääkinnällisessä tarkoituksessa jo kauan ennen kuin Baiaesta tuli suosittu huvilakohde. Ensimmäisenä ne mainitsee Livius nimellä aquae Cumanae vuoden 178 eaa.[1] (tai 176 eaa.)[2] tapahtumien yhteydessä, ja niitä ylistää myös Lucretius.[1][2][9] Plinius vanhempi sanoo Baiaen kuumien lähteiden ohittaneen muut lukumäärässä ja moninaisuudessa, joidenkin ollessa rikkipitoisia, joidenkin alunapitoisia ja niin edelleen, niin että niiden erilaiset ominaisuudet tekivät niistä hyödyllisiä monenlaisiin tauteihin. Paikalle rakennettiin useita suuria termejä eli kylpylöitä. Cassiodoruksen perusteella tiedetään, että ne säilyivät käytössä aina 500-luvulle jaa. saakka.[2][10]
Ensimmäisellä vuosisadalla eaa., mahdollisesti liittolaissodan tai Sullan ajan sivutuotteena, Baiaesta tuli roomalaisten muodikkain lomakohde. [1] Sen suosio huvilakohteena näkyy jo ennen Ciceron aikaa. Luculluksella oli siellä huvila, samoin kuin jo vielä varhaisemmin Mariuksella, ja sieltä hankkivat huvilan myös Sextus Pompeius ja Julius Caesar.[2][11] Monet varhaiset huvilat olivat Baiaen läheisillä kukkuloilla, mutta myöhemmin niitä rakennettiin mahdollisimman lähelle rantaa ja jopa laajoille rakennelmille osittain meren päälle.[2][12][13]
Samalla Baiaen nimi alettiin pian yhdistää ylelliseen joutilaisuuteen. Seneca nuorempi käyttää siitä nimitystä ”diversorium vitiorum”, paikka jossa kaikki pidäkkeet oli heitetty pois ja mielessä olivat vain nautinto ja irstailu.[2][13] Myös Statius käyttää siitä ilmaisua ”desides Baiae”, ”joutilas Baiae”.[2][14] Cicero rinnasti sen juhliin, juominkeihin, lauluihin, musiikkiin, himoihin, rakkaussuhteisiin ja aviorikoksiin.[1][15]
Rooman keisarikausi
Monet Rooman keisarit seurasivat yleistä muotia ja rakennuttivat Baiaeen hulppeita huviloita tai pikemminkin palatseja, ja suuresta osasta kaupunkia tuli keisarillista omaisuutta. Nero vaikuttaa pitäneen Baiaeta erityisessä suosiossa, ja muun muassa otti siellä vastaan äitinsä Agrippinan viimeistä kertaa juuri ennen kuin hänen äidinsurmasuunnitelmansa toteutuivat.[1][2][16] Myös Caligula vietti aikaa Baiaessa, ja yksi hänen tunnetuimpia hullutuksiaan oli rakennuttaa väliaikainen silta lahden yli Puteoliin. Se oli tehty veneistä, mutta silti päällystetty maalla, ja sitä pitkin saattoi kulkea sekä ratsain että vaunuilla. Suetonius sanoo sillan olleen pituudeltaan 3 600 passusta eli kaksoisaskelta, mutta todellinen etäisyys lahden yli (joko mitattuna nykyisestä Castello di Bajasta, tai sitten Baulista, josta Dion Kassios sanoo sillan saaneen alkunsa) on noin kaksi roomalaista mailia eli noin kolme kilometriä.[2][17] Baiae oli myös paikka, jossa keisari Hadrianus kuoli. Myöhemmin Severus Alexander rakennutti sinne useita suuria huviloita.[2][18]
Vaikka Baiae kasvoi keisarikaudella huomattavaksikin kaupungiksi, se ei saanut koskaan omia municipium-oikeuksia, vaan säilyi siinä suhteessa taantuneen ja köyhän Cumaen alaisuudessa, sillä kaupunki kuului sen alueeseen.[2][19] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Baianus.[2]
Myöhempi historia
Paikan vaiheista keskiajalla on vain vähän tietoa, mutta se vaikuttaa jääneen laiminlyödyksi, ja alkoi kärsiä koko seudun tavoin malariaongelmasta.[2] Osa alueesta upposi meren pohjaan bradyseismin seurauksena erityisesti 600–700-luvuilla jaa.[20] Nykyaikana paikalle kehittyi kylä nimeltä Castello di Baia (Baja), nykyinen Baia.[2]
Remove ads
Rakennukset ja löydökset
Baiaen rannikko ja rinne ovat täynnään antiikin aikaisia raunioita. Pääosan raunioista on tulkittu edustavan antiikin lähteiden mainitsemaa keisarillista Palatiumia, joka sijaitsi rinteessä ja jonka eri osat oli järjestetty maaston mukaan niin, että niistä oli panoraamanäkymä lahdelle. Kokonaisuus oli rakennettu alueelle, jossa oli jo aiempia rakennuksia, ja se kehittyi useiden vuosisatojen aikana. Suurin osa merkittävimmistä rakennuksista olivat Augustuksen ajalta, 100-luvun puolivälistä ja 200-luvun alusta.[1]
Rakennuksille on tutkimuksen historian aikana muodostunut perinteisiä nimiä, mutta niiden todellisia nimiä ei tunneta. Esimerkiksi usein ”temppeleiksi” kutsutut rakennukset, ”Venuksen temppeli”, ”Dianan temppeli” ja ”Mercuriuksen temppeli”, eivät todellisuudessa olleet temppeleitä vaan osia kylpyläkokonaisuuksista. Baiaella ei vaikuta olleen uskonnollista merkitystä, eikä sieltä ole tunnistettu yhtään todellista temppeliä tai edes selviä pyhäkköjä.[1][2]
”Dianan temppeli”
_1.JPG)
Niin kutsuttu ”Dianan temppeli” on kylpylärakennus, joka on rakennettu vulkaanisen kraatterin seinämää vasten. Varhaiset tutkijat liittivät sen virheellisesti Dianaan siksi, että sieltä on löydetty eläimiä esittävä marmorireliefi. Aiemmin rakennus ajoitettiin Hadrianuksen ajalle,[1] mutta nykyisin sen katsotaan olevan alueen myöhäisimpiä ja peräisin 200-luvulta.[21][22] Rakennus on ulkopuolelta kahdeksankulmainen ja sisältä pyöreä, halkaisijaan 29,5 metrin kokoinen kupolirakennus.[1] Kupoli on puoliksi romahtanut.[23]
”Mercuriuksen temppeli”
Niin kutsuttu ”Mercuriuksen temppeli” on suuri pyöreä holvattu kylpylärakennus, jonka halkaisija on 21,5 metriä ja jossa on ylhäällä pyöreä neljä metriä halkaisijaltaan oleva valoaukko.[1][20] Sen holvikupoli on tehty opus incertum -tekniikalla tuffikivestä ja opus caementiciumista. Valoaukon kohdalla kupolikuoren paksuus on 60 senttimetriä ja se kasvaa alaspäin mentäessä. Koko rakennelma muistuttaa selvästi Rooman Pantheonia ja on noin puolet sen koosta. Se ajoitetaan myöhäiselle tasavallan kaudelle tai Augustuksen kauden alkupuolelle.[1][24]
_3.JPG)
Kylpylässä oli korkeat ikkunat ja syvennyksiä patsaille. Lisäksi rakennuksesta lähti maanpinnan tasolla jatkeita luoteeseen ja kaakkoon; näistä ensin mainittu, eräänlainen nymfaion, oli yhteydessä sisään päin tulevaan vesijohtoon, ja toinen oli mahdollisesti tarkoitettu veden poistoon. Päärotundasta kulki käytävä myöhemmin lisättyyn suureen suorakulmaiseen tilaan, mahdollisesti tepidariumiin, jota koristivat syvennykset ja apsis.[1]
Ambulatio-huvila
Niin kutsuttu Ambulatio-huvila (Villa dell'Ambulatio) sijaitsee ”Merkuriuksen temppelin” lounaispuolella ylempänä rinteessä. Se on yli 100 metriä pitkä kuuteen tasoon rakennettu rakennuskokonaisuus, joka koostuu loggioista ja katetuista pylväiköistä eli ambulatioista, joista kokonaisuus on saanut nimensä.[1][25][26] Kokonaisuus on Baiaen vanhinta osaa ja ajoitetaan alun perin 100-luvun lopulle tai ensimmäisen vuosisadan alkuun eaa. Säilyneessä muodossaan se ajoittuu ensimmäiselle vuosisadalle jaa.[25][27]
Ensimmäinen eli ylin tasanne oli asuinalue, jossa oli oleskeluhuoneita mosaiikki- ja marmorilattioin, suuri panoraamahuone, peristyyli sekä apsiksella varustettu sali. Toisella tasanteella oli ambulatio eli katettu pylväskäytävä, joka oli jaettu kahteen laivaan pylväin ja kaariholvein, sekä suuri suorakaiteen muotoinen sali. Kolmas tasanne on nykyisin puutarha, jossa oli myös ambulatio pylväineen. Neljäs tasanne oli palvelusväen alue, ja koostui kahdesta rinnakkaisesta käytävästä ja niiden varrella olevista huoneista. Viidennellä tasanteella oli sarja merelle päin avautuvia huoneita. Kuudes eli alin tasanne oli laaja avoin puutarha-alue, jota ympäröi huoneita eteläsivulla ja tukimuuri lännessä.[25]
Acque della Rogna eli Sosandran termit
Ambulatio-huvilan eteläpuolella sijaitsee niin kutsuttu Acque della Rogna, joka tunnetaan myös sieltä löytyneen patsaan mukaan Sosandran termeinä (Terme di Sosandra). Se on mahdollisesti sama kuin antiikin lähteiden mainisema ebeterion, jonka Nero rakennutti Misenumin laivastolle. Kokonaisuus koostuu kolmesta rinteeseen sijoitetusta tasosta: ylimpänä oli asuinalue; keskellä pieni eksedra-nymfaion, jonka orhestran keskellä on pyöreä allas ja jota voitiin käyttää näytelmiin sekä puhe- ja musiikkiesityksiin; ja alimpana kävely- ja oleskelualue, joka ympäröi suorakulmaista uima-allasta, jonka koko oli 34,8 × 28,6 metriä. Kokonaisuutta rajaavat pohjoisen ja etelän puolelta suuret portaikot ja rampit.[1][28][29]
”Venuksen temppeli”
_3.JPG)
Niin kutsuttu ”Venuksen temppeli” on kylpylöistä eteläisin. Paikan varhaisimmat rakennukset ovat Augustuksen ajalta, mutta huomattavimmat jäänteet ovat Hadrianuksen ajan rakennuksesta. Sen alempi kerros, natatorium, on ulkoapäin neliömäinen. Sisäpuolelta se on pyöreä, halkaisijaltaan 26,3 metriä, ja siinä on neljä suurta syvennystä. Ylempi kerros on ulkoa kahdeksankulmainen, mutta sisäpuolelta sekin on pyöreä. Osa samasta kylpylälaitoksesta on nykyaikaisen kadun toisella puolella useita metrejä korkeammalla kohoten viisi tai kuusi kerrosta rinnettä vasten. Keskeisin osa on suuri apsiksella varustettu suorakulmainen sali, jonka keskellä on kylpyallas.[1][30]
Pyhä alue ja Suuri antrum
Vielä ylempänä sijaitsee niin kutsuttu Pyhä alue, joka on usealle ajanjaksolle jakautuva rakennuskompleksi ja sisäänkäynti Suureen antrumiin. Se koostuu laskevasta käytävästä, joka on kaivettu suoraan kallioon 124,5 metrin pituisesti ja jatkuu monimutkaisena sarjana käytäviä. Osa niistä vie alaspäin tunnelille, joka on kuumien lähteiden täyttämä ja suunnilleen merenpinnan tasolla, ja osa ylöspäin sisempään ”pyhäkköön”. Koko kokonaisuuden pituus sisäänkäynniltä laskettuna on noin 350 metriä.[1][31]
Muut rakennukset
Muihin rakennuksiin lukeutuu muun muassa Julius Caesarin upealla paikalla sijainnut huvila.[1] Se sijoitetaan nykyisen Castello Aragonese di Baian linnan paikalle,[32] mutta joskus se on sijoitettu myös ylemmäs rinteeseen.[33]
Eräässä 300-luvulle ajoitetussa lasipullossa on kuvattu maalauksena Baiaen tärkeimpiä monumentteja, joihin lukeutuvat Palatiumin lisäksi muun muassa majakka (pharos), stagnu (in) Neronis eli Neron kalastusallas, toinen stagnu(m), silva ja ostriaria.[1]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads