Baray

Baray on Angkorin khmerien arkkitehtuurissa iso tekoallas, jonka pinta-ala on vähintään 20 ha ja jossa on ainakin syöttökanava ja useimmiten myös poistokanava. Barayt ovat suorakaiteen muotoisia ja niiden itä-länsi-sivun suhde pohjois-etelä-sivuun on noin 2:1.^[1]

Hydrologian asiantuntijoiden mukaan barayt olivat oleellinen osa Angkorin keinokastelujärjestelmää.^[2] Monet historioitsijat ovat kyseenalaistaneet tämän ja näkevät barayt ennemminkin temppelien kaltaisina seremoniallisina rakennelmina. Kiistan ydinkysymyksenä on, riippuiko Angkorin maatalousyhteiskunta keinokastelusta vai ei.^[3]

Angkorin suurimmat barayt ovat läntinen ja itäinen baray.

Läntinen baray

Satelliittikuva Angkorista. Läntinen baray on vasemmalla ja itäinen oikealla.

Läntinen baray on Angkorin alueen suurin baray. Sen pituus on 8 km ja leveys 2,1 km. Tilavuudeltaan se on noin 50–156 miljoonaa m³.^[4][1] Läntinen baray oli kuningas Suryavarman I:n (hallitsi 1002–1050) merkittävin rakennusprojekti^[4]. Sen rakentamiseen tarvittiin senaikaisilla menetelmillä arviolta yli 200 000 henkilötyövuotta.^[1]

Itäinen baray

Yasovarman I rakennutti itäisen barayn hallituskaudellaan n. 889/890–n. 910/912. Sen pituus on 7,8 km ja leveys 1,7 km. Nykyään barayssa ei ole enää vettä. Rajendravarman II (hallitsi 944–n. 968) rakennutti myöhemmin Itä-Mebonin temppelin itäiselle baraylle tekemälleen keinotekoiselle saarelle.^[5]