Basel

Basel (ransk. Bâle, ital. Basilea) on kaupunki Sveitsissä Sveitsin, Saksan ja Ranskan rajojen yhtymäkohdassa. Se on väkiluvultaan Sveitsin kolmanneksi suurin kaupunki Zürichin ja Geneven jälkeen ja kuuluu Basel-Stadtin kantoniin. Baselia nimitetään yleisesti ranskankielisen Sveitsin saksankieliseksi osaksi. Tällä on poliittiset perusteet: saksankielinen Sveitsi on hengeltään konservatiivinen, mutta Basel ja ranskankielinen alue ovat liberaaleja.

Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Muita Basel-sanan merkityksiä on täsmennyssivulla.

Basel Bâle, Basilea
vaakuna
Basel
Koordinaatit: 47°34′N, 7°36′E
Valtio	Sveitsi
Kantoni	Basel-Stadt
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Guy Morin
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	23,89[1] km²
– Josta vettä	(Rein) 1,33 [1] km²
Korkeus	246–366 m
Väkiluku (31.12.2017)	171 513[2]
– Väestötiheys	7 179 as./km²
Postinumero	4000
www.basel.ch
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Baselin kaupungintalo

Yleisiä tietoja

Sijainti

Basel sijaitsee Reinin mutkassa, joen molemmilla puolilla kohdassa, missä Rein tekee 90 asteen kaarroksen Juran ja Schwarzwaldin välisellä alueella (saks. Rheinknie). Reinin eteläpuolista Baselin osaa kutsutaan Grossbaseliksi ja pohjoispuolista osaa Kleinbaseliksi. Sijaintinsa ansiosta Baselista tuli jo varhain tärkeä liikenteen solmukohta ja merkittävä kaupankäynnin keskus. Kaupunki on eräs tiheimmin asutuista alueista Euroopassa, vaikka siihen kuuluukin neljä neliökilometriä viheralueita ja lähes neliökilometrin verran metsäalueita^[1].

Vaakuna

Baselin kaupungin vaakuna on vasemmalle kaartunut musta käyrä sauva, jota kutsutaan Baselin sauvaksi. Baselin sauva symboloi piispan käyrää paimensauvaa.

Asukkaat

Baselin kaupungissa oli vuoden 2016 lopulla vakituisia asukkaita 171 513^[2]. Ulkomaalaisten osuus kaupungin vakinaisesta väestöstä on 37 prosenttia (31.12.2016)^[3]. Baselin suuralueen (saks. Trinationaler Eurodistrict Basel) asukasluku on noin 900 000, joista 60 % asuu Sveitsissä, 30 % Saksassa ja 10 % Ranskassa^[4].

Ilmasto

Baselissa on niin sanotun Burgundin portin läpi virtaavan välimerellisen ilman ansiosta erittäin leutoa ja aurinkoista. Vuoden keskilämpötila on 9,4 °C. Vuosittainen sademäärä on 785 millimetriä. Talvella Baselissa sataa tavallisesti vain vähän lunta. Lumipeite säilyy vuosittain keskimäärin 30 päivän ajan. Tuuli on heikkoa, ja se puhaltaa hyvällä säällä idästä ja huonolla lännestä.

Historiaa

Aluetta alettiin asuttamaan, kun noin 500-luvulla eaa. keltit asettuivat Reinin mutkan alueelle. Vasta vuonna 374 tehtiin ensimmäinen kirjallinen merkintä paikannimestä Basilia. Alemannit asettuivat Baseliin 400-luvun lopulla, minkä jälkeen Basel joutui frankkien hallintaan.

Noin vuonna 912 Basel kuului Burgundiin. Kuitenkin vuonna 917 unkarilaiset tuhosivat kaupungin. Vuosisadan kuluttua vuonna 1019 keisari Henrik II aloitti Baselin katedraalin rakennuttamisen.

Noin vuonna 1348 puolet kaupungin väestöstä kuoli ruttoepidemiassa. Vuonna 1356 tapahtui voimakas maanjäristys Alppien pohjoispuolella. Maanjäristyksen seurauksena luultavasti 100 henkilöä kuoli, yli 40 linnaa tuhoutui ja myös osa Baselin Münsteristä sortui. Noin vuonna 1392 Grossbaselin asukkaat ostivat piispa Friedrich von Blankenheimilta Kleinbaselin kaupungin 29 800 guldenilla. Vuosisadan lopussa, noin vuonna 1397, juutalaiset häädettiin kaupungista.

Spalentor

Vuosina 1431–1449 Baselin konsiili myötävaikutti Felix V:n valintaan paaviksi vuonna 1439. Vuonna 1460 paavi Pius II perusti kaupunkiin Baselin yliopiston, joka on Sveitsin vanhin yliopisto. Tämän myötä myös kirjanpainanta alkoi Baselissa. Vuosisadan lopulla, noin vuonna 1499, oli svaabilaissota, jonka aikana Basel irtautui Saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta.

1500-luvun alussa Baselin katedraali valmistuui, ja vuonna 1501 Basel liittyi Sveitsin valaliittoon. Noin vuonna 1529 tapahtui Johannes Oecolampadiuksen johtama uskonpuhdistus Baselissa, jolloin kaupungista tuli protestanttinen. Vuosina 1563–1594 neljä ruttoepidemiaa vaativat yhteensä noin 7 000 uhria kaupungissa.

Vuoden 1795 Baselin rauhansopimus päätti Ranskan, Espanjan ja Preussin välisen sodan. Vuonna 1844 Baselissa alkoi junaliikenne ensimmäisenä Sveitsissä, ja vuonna 1860 kaupunginmuurit poistettiin, ja niistä vain muutama suuri portti, kuten Spalentor, jätettiin jäljelle. Vuonna 1953 kaupungissa vihittiin käyttöön maailman ensimmäinen monikansallinen lentokenttä Basel-Mulhouse. Vuonna 1966 naiset saivat äänioikeuden Basel-Stadtin kantonissa.

Taide ja kulttuuri

Baselilla on mainetta musiikkikaupunkina. Paul Sacher perusti 1930-luvulla Baseliin Schola Cantorum Basiliensis -musiikkiakatemian, joka keskittyy vanhaan musiikkiin. Baselin sinfoniaorkesteri on merkittävä orkesteri ja Knabenkantorei Basel -poikakuoro sekä Basler Gesangsverein ovat maineikkaita kuoroja. Kaupungissa järjestetään paljon korkeatasoisia konsertteja. Vuoden 2025 Eurovision laulukilpailu järjestetään kaupungissa.^[5]

Baselissa on paljon eri kokoisia elokuvateattereita, suurin keskittymä löytyy Steinenvorstadtista.

Baselin Fasnacht

Baselissa on yli 30 museota, joista mainittavia ovat Baselin taidemuseo, Jean Tinguely -museo sekä yksityinen Fondation Beyeler.

Fasnacht

Baselissa vietetään monien Etelä-Saksan kaupunkien tapaan karnevaalia pääsiäisen aikaan. Baselin Fasnacht alkaa tuhkakeskiviikkoa seuraavana maanantaina. Karnevaalin aloittaa kello 4.00 aamulla ’’Morgestraich’’, jolloin kaupungin valot pimenevät ja päähän kiinnitettävillä lyhdyillä varustetut osallistujat alkavat soittaa rumpuja ja huiluja. Festivaali kestää tasan 72 tuntia, ja siihen kuuluu erilaisia kulkueita ja muita tapahtumia sekä puhallinmusiikkia.

Talous

Baselilla on keskeisen sijaintinsa ansiosta tärkeä kaupallinen merkitys. Sveitsin, Saksan ja Ranskan raja-alueen talousalueella asuu 2,3 miljoonaa asukasta, joista miljoona on työikäisiä (vuoden 2001 tilanne).

Art Basel

Basel on monien kemianteollisuuden yritysten toimipaikka ja osin myös kotipaikka. Kemianteollisuuden lisäksi Baselissa on kone-, metalli-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Vuosisatoja vanhojen kirjapaino- ja paperinvalmistusperinteiden ansiosta Baselissa toimii lukuisia kustantamoja.

Vuodesta 1917 lähtien Baselissa on pidetty messuja. Schweizer Mustermesse -nimen alle on koottu eri alojen messuja ja kongresseja, jotka ovat maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisia, kuten nykytaiteen messut ”Art Basel” tai Baselworld, kello- ja korumessut.

Basel on ollut keskiajalta lähtien myös merkittävä pankkikeskus. Monien pankkien ja vakuutuslaitoksien lisäksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Settlements) on asettunut Baseliin.

Kustantamot ja tiedotusvälineet

Baselin kirjapainojen kukoistuskausi alkoi Baselin yliopiston perustamisesta vuonna 1460. Vuonna 1468 ilmestyi Baselissa ensimmäinen latinankielinen Raamattu. 1500-luvulla Basel nousi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä kustantamokaupungeista. Nykyään Baselissa toimii yli 15 kirjapainoa. Basler Zeitung (BaZ) on suurin päivälehti Luoteis-Sveitsissä ja ainoa Baselissa.

Liikenne

Baselin satama

Basel on merkittävä rautateiden solmukohta. Kaupungissa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa, joita käyttävät myös seutu- ja paikallisliikenteen junat. Basel SBB -asemalta (Centralbahnhof) lähtee junia muun muassa Zürichiin, Berniin, Delémontiin ja Pariisiin sekä Saksaan ja Italiaan. Samaan rakennuskompleksiin kuuluu Basel SNCF -asema (Elsässerbahnhof), josta lähtee suurin osa Ranskan-junista. Kaikki Saksan-junat kulkevat kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan Basel Badischer Bahnhof -aseman kautta ja pysähtyvät siellä.

Kansainvälinen lentoasema Basel-Mulhouse-Freiburg sijaitsee Ranskan puolella Baselista luoteeseen.

Basel on myös tärkeiden tieyhteyksien solmukohta. Baselista alkavat moottoritiet Autobahn A2 ja Autobahn A3 yhdistävät Sveitsin tieverkon Saksan ja Ranskan moottoritieverkostoon. Kaupungin sisällä viisi Reinin ylittävää maantiesiltaa sekä yksi rautatiesilta yhdistävät kaupungin eri puolia toisiinsa.

Suurelta osin Baselin alueella sijaitseva Baselin satama on Sveitsin ulkomaankuljetusten solmupiste. Sen kautta kulkee noin 10 % maan tuonnista, arvolla mitattuna.

Kuuluisia baselilaisia

• Jakob Bernoulli (1654–1705), matemaatikko ja fyysikko
• Jacob Burckhardt (1818–1897), filosofi, matemaatikko ja historioitsija
• Robert Huber (1844–1945), liikemies, rakennutti 1870-luvulla Helsingin ja sen jälkeen usean muun Suomen kaupungin vesijohtoverkon.
• Arthur Cohn (1927–), filmituottaja ja 3 Oscarin voittaja
• Erasmus Rotterdamilainen (n. 1466–1536), humanisti
• Leonhard Euler (1707–1783), matemaatikko
• Hans Holbein nuorempi (1497–1543)
• Hans Holbein vanhempi (1465–1524)
• Kustaa IV Aadolf (1778–1837), Ruotsin kuningas 1792–1809
• Friedrich Nietzsche (1844–1900), saksalainen filosofi, opetti vuosina 1869–1879 Baselin yliopistossa
• Paul Sacher (1906–1999), kapellimestari ja kulttuurimesenaatti
• Urs Widmer (1938–), kirjailija.
• Roger Federer (1981-), tennispelaaja.

Urheilu

• UEFA on perustettu Baselissa
• FC Basel on 14-kertainen Sveitsin mestari jalkapallossa.
• Kuuluisia baselilaisia urheilijoita ovat
  • Roger Federer (1981–), tenniksenpelaaja
  • Alexander Frei, jalkapalloilija
  • Patty Schnyder, tenniksenpelaaja
  • Murat ja Hakan Yakın, jalkapalloilijoita.