Berenike II

Berenike II (m.kreik. Βερενίκη Ευεργέτις, Berenikē Euergetis, lat. Berenice; noin 267–221 eaa.) oli Egyptin kuningatar. Hän oli syntyjään Kyrenen kuningas Magaan tytär.^[1]

Berenike II

Berenike meni naimisiin Demetrios I:n pojan Demetrioksen kanssa noin vuonna 249 eaa. Demetrioksen kuoleman jälkeen Berenikestä tuli Egyptin kuningatar, koska hän meni naimisiin Egyptin kuninkaan Ptolemaios III:n kanssa ja muutti puolisonsa luo Aleksandriaan. Se oli noussut helleenisen maailman tärkeimmäksi kulttuuri- ja merenkulkukaupungiksi Ptolemaioksen hallitsijasuvun aikana.^[1] Ptolemaios ja Berenike saivat ainakin kolme lasta: Ptolemaios IV, Arsinoe III ja Berenike.

Kultaraha Berenike II:n kuvalla.

Hallitsijapari joutui valtapelin uhriksi ja heidät murhattiin.^[1]

Taniksen kivi on peräisin Ptolemaios III:n ja Berenike II:n valtakaudelta. Kivessä on kaksikielinen teksti (kreikaksi ja muinaisegyptillä) ja kolmikielinen (hieroglyfit, demoottinen ja kreikkalainen kirjoitus) faaraon käskykirje (Kanopuksen dekreetti). Siksi Taniksen kivi on Rosettan kiven tavoin ollut tärkeä apuväline muinaisegyptin hieroglyyfien tutkimuksessa ja avaamisessa.^[1]

Myyttejä

Bereniken hiuksiksi kutsuttu osa tähtitaivasta.

Kun Ptolemaios III oli sotaretkellä Persiassa, uhrasi Berenike hiuksensa Afroditelle, jotta hänen miehensä palaisi turvallisesti kotiin. Bereniken hiukset pantiin jumalattaren temppeliin Zefyrionissa, mutta ne katosivat. Temppelin vartijat olivat jo saamassa kuolemantuomion, kun hoviastronomi Konon Samoslainen ilmoitti kuninkaalle, että hiukset ovatkin löytyneet taivaalta Afroditen lahjoittamana, jotta kaikki saisivat niitä ihailla. Tähtikuvio sai tämän takia nimekseen Bereniken hiukset.