Blekinge

Blekinge^[3] on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Etelä-Ruotsissa Götanmaan pääalueella. Blekingen pinta-ala on 2 918,9 km².^[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 152 979 asukasta,^[1] joten väestötiheys oli 52,4 asukasta neliökilometriä kohti.

Blekingen maakunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Pääalue	Götanmaa
Lääni	Blekingen lääni
Pinta-ala
– Maa	2 918,9 km²
Väkiluku	152 979
– Väestötiheys	52,4 as./km²
Symbolit
– Maakuntakukka	Metsätammi (Ukontulikukka)
– Maakuntaeläin	Tamminkainen
Väkiluvun ja maapinta-alan lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan vuosi 1982.[2]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Metsätammi on Blekingen maakuntakukka.

Ukontulikukkaa voidaan myös pitää Blekingen maakuntakukkana.

Tamminkainen on Blekingen maakuntaeläin.

Alueeltaan Blekinge vastaa samannimistä Blekingen lääniä. Etelässä ja idässä maakunta rajoittuu Itämereen. Blekingen naapurimaakunnat ovat lännessä Skåne ja pohjoisessa Småland. Blekinge kuului Tanskalle vuoteen 1658 asti, jolloin se liitettiin Ruotsiin Roskilden rauhassa.

Blekingessä on viisi kuntaa, jotka ovat:

• Karlshamnin kunta
• Karlskronan kunta
• Olofströmin kunta
• Ronnebyn kunta
• Sölvesborgin kunta

Näiden kuntien keskustaajamista Karlshamn, Karlskrona, Ronneby ja Sölvesborg ovat entisiä kaupunkeja, ja Olofström on entinen kauppala.

Blekingessä on 950 järveä, 12 jokea ja 800 saarta.^[4] Suurin järvi on nimeltään Halen. Maakunnan korkein kohta on Boafallsbacke, joka kohoaa 180 metrin korkeuteen. Maakuntalintu on pähkinänakkeli.^[5]

Blekingessä on monipuolista teräs-, tekstiili- ja koneteollisuutta. Maataloudessa viljellään perunaa, sokerijuurikasta ja viljaa. Alue on tunnettua urheilukalastusseutua, jonka keskuksena toimii Mörruminjoki.

Väestönkehitys

Blekingen maakunnan väestönkehitys 1910–2010
Vuosi			Asukkaita
1910[6]			149 359
1920[7]			147 729
1930[8]			146 265
1940[9]			144 083
1950[10]			145 664
1960[11]			144 568
1970[12]			152 702
1980[13]			153 542
1990[14]			150 564
2000[15]			150 392
2010[16]			153 227
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Lähdeviitteet ovat vuosiluvun perässä.

Väestö lääneittäin

Blekingessä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 152 979 asukasta, jotka kaikki asuivat Blekingen läänissä. Blekingen lääni kuuluu kokonaan Blekingen maakuntaan.^[1]

Historia

Blekingestä Vångin kylän läheltä Västra Vångista on löytynyt maahan kaivettuja vanhoja roomalaisaikaisia kultaesineitä. Ensimmäiset löydöt tehtiin 1865^[17], jolloin lapioon osui harvinaisen suuri viikinkiajan koru- ja raha-aarre. Vuonna 2004 löytyi ojitustöissä kelttiläistyylinen pronssinaamio. Blekingen museo kiinnostui löydöistä, ja vuonna 2012 alettiin selvittää, löytyisikö metalliesineitä lisää, ja maatutkilla löytyi muun muassa litteitä kultaesineitä, joiden on tulkittu osoittavan että asukkaita on ollut Rooman armeijan palveluksessa, ja palkaksi saamiaan kultarahoja he ovat takoneet uuteen muotoon. Löytöihin kuuluu myös viisi pronssipatsasta ja pronssiesineiden katkelmia.^[18][19]

Alueen löydöt on ajoitettu ajanlaskun alun tienoilta varhaiskeskiajalle. Löytöpaikka Västra Vång on edullinen sijaintinsa vuoksi. Löydöt on kaivettu esiin kukkulalta, jonka arvioidaan olleen palvontapaikka. Esineet tulevat näytteille Blekingen museoon.^[18][19]

Suomalaisväestö

Suomesta siirrettiin vuosina 1681–1682 Blekingen seudulle ja Smoolantiin tuhat suomalaista merisotilasta. Syynä oli Ruotsin laivaston väentarve ja toisaalta halu ruotsalaistaa Tanskalta vallattu alue.^[20]

Viestimet

Seudun verkkopaikallislehti on BLT/Sydöstran,^[21] joka muodostui kun Blekinge läns tidning osti Sydöstran-lehden 2003 ja lehdet perustivat yhteisen verkkosivun 2011.

• 
  Karlshamnin satama.
• 
  Hällarydin kirkko.
• 
  Karlskronan vankila.
• 
  Björketorpssten.