Bob Kulick

yhdysvaltalainen muusikko From Wikipedia, the free encyclopedia

Bob Kulick
Remove ads

Robert Joel ”Bob” Kulick (16. tammikuuta 1950 – 28. toukokuuta 2020) oli yhdysvaltalainen muusikko, tuottaja ja lauluntekijä.[1] Kulick loi mittavan uran sessiomuusikkona eri yhtyeissä ja kokoonpanoissa, ja hän ansaitsi urallaan yhteensä 14 kulta- tai platinalevyä.[1] Hän soitti esimerkiksi Kiss- ja W.A.S.P. -yhtyeiden sekä Lou Reedin, Michael Boltonin ja Meat Loafin albumeilla.[2][3]

Pikafaktoja Henkilötiedot, Muusikko ...

Kulick aloitti uransa 1970-luvulla, ja hän oli ehdokas Kiss-yhtyeen kitaristiksi vuonna 1972.[2][4] Paikan yhtyeessä sai kuitenkin Ace Frehley.[4] Kulick ja Kiss päätyivät tekemään yhteistyötä 1970- ja 1980-luvulla, ja Kulick soitti sessiomuusikon roolissa yhteensä neljällä yhtyeen albumilla,[2] sekä yhtyeen laulaja ja kitaristi Paul Stanleyn vuoden 1978 sooloalbumilla.[4] 1970-luvulla Kulick soitti myös esimerkiksi Lou Reedin albumilla Coney Island Baby.[2] Meat Loafin kiertuekokoonpanossa Neverland Express hän soitti vuosikymmenen ajan.[2]

Kulickin nuorempi veli Bruce on myös kitaristi. Hän soitti Kiss-yhtyeen kitaristina vuosina 1984–1996 ja päätyi yhtyeeseen Bobin avustuksella.[4]

Lauluntekijänä Kulick tunnettiin muun muassa David Glen Eisleyn kanssa tekemästään kappaleesta ”Sweet Victory”.[3][1] Hän sävelsi musiikkia muun muassa televisiosarjoihin, elokuviin ja videopeleihin.[1] Hän toimi myös esimerkiksi thrash metal -yhtye Metallicalle osoitetun tribuuttialbumin tuottajana vuonna 2005; Motörhead-yhtyeen albumille levyttämä versio Metallican kappaleesta ”Whiplash” voitti parhaan metalliesityksen Grammy-palkinnon vuonna 2005.[2][1]

Kulick kuoli toukokuussa 2020. Hän oli kuollessaan 70-vuotias.[2]

Remove ads

Diskografia

W.A.S.P.

Kiss

Paul Stanley

Michael Bolton

Muita

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads