Bottega

Bottega (ital. kauppa, puoti, tehdas, työpaja, paja) on alun perin puoti tai taiteilijan työpaja, ateljee. Se omistettiin erityisesti apulaisille ja opiskelijoille, jotka työstivät mestarilta tilattua ja joskus hänen signeeraamaansa työtä.^[1]

Sana liittyy keskeisesti renessanssin taiteeseen, jonka lisäksi bottega tarkoittaa nykyisin kauppaa tai kauppaketjua, jossa myydään nahka- tai muita käsityöesineitä, jotka ovat tavallisesti ylellisyystuotteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Bottega Veneta tai Bottega Verde.

Renessanssin taiteilijoiden koulutuspaikka

Bottegassa apulaiset ja oppilaat saattoivat työskennellä mestarin kanssa ja omaksua hänen työtapojaan tullakseen taiteilijoiksi, kuten taidehistoriassa kerrotaan. Kuuluisia ovat olleet esimerkiksi Ghirlandaion bottega, jossa Michelangelo oppi taiteen tekemisen, tai Peruginon bottega, josta Rafael kehittyi ja Verrocchion bottega, josta Leonardo sai alkunsa.^[2]

Noin vuonna 1460 Firenzessä oli 40 mestarin bottegaa. Tämä viittaa siihen, että ateljeessaan yksin työskentelevä yksi taiteilija oli silloin tuntematon asia. Renessanssiajan bottegoissa opiskelijoiden oli aloitettava alusta, ja edettävä alhaalta ylöspäin ansaitaakseen taiteilijan tai mestarin tittelin. Bottegat olivat tavallisesti rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, yhdistettynä liikkeenomaistajan taloon. Monet bottegat erikoistuivat johonkin taiteen tekemisen lajiin, esimerkiksi Firenzen Della Robbian bottega valmisti vain monivärisiä, lasitettuja saviesineitä, kun taas Benintendi bottegassa opetettiin vahatyön taitoja. Näin bottega saattoi saavuttaa melko korkean teknisen tason. Ammatti jatkui usein suvun piirissä, joka takasi paremmin ammattisalaisuuksien säilymisen.^[3]

Katso myös

• Ateljee