Cella

Cella (lat., ”pieni huone”, ”kammio”) eli naos (m.kreik. ναός) oli antiikin ajan temppeleissä, kuten kreikkalaisissa ja roomalaisissa temppeleissä, temppelin sisin osa, jonne jumalankuva oli sijoitettu.^[1][2][3]

Cella (tummennettuna) tyypillisen kreikkalaisen temppelin pohjakaavassa.

Termiä naos käytetään erityisesti kreikkalaisista temppeleistä puhuttaessa.^[2] Laajemmin naos voi kuitenkin viitata myös koko temppelin ydinrakennukseen cella, pronaos ja opisthodomos mukaan lukien.^[3] Termiä cella voidaan käyttää sekä kreikkalaisista, roomalaisista että muista temppeleistä puhuttaessa, ja myös kirkkoarkkitehtuurissa.

Cella oli yleensä yksinkertainen, pohjakaavaltaan suorakulmion muotoinen ja ikkunaton huone. Kreikkalaisissa temppeleissä cella oli yleensä rakennuksen keskellä, roomalaisissa temppeleissä puolestaan rakennuksen takaosassa. Cella saattoi olla jaettu pylväsriveillä laivoihin.^[3] Mikäli cellassa oli pylväitä, ne olivat usein eri tyylisuuntaa kuin temppelin peristasiksen pylväät. Ainoa sisäänkäynti cellaan oli yleensä itäpäästä pronaoksen tai muun portiikin kautta. Mikäli temppelissä oli cellan takana sijainnut adyton, sinne pääsi vain cellasta.^[3]

• 
  Ankyran Augustuksen ja Rooman temppelin cellan seinät.
• 
  Selinuksen Temppeli E:n cellan jäänteet.
• 
  Rooman Portunuksen temppelin cella (vahvennettuna).