Central Hockey League

entinen jääkiekon ammattilaissarja Yhdysvalloissa From Wikipedia, the free encyclopedia

Central Hockey League
Remove ads

Central Hockey League eli CHL oli vuosina 1992–2014 pelattu jääkiekon keskitason ammattilaisliiga Pohjois-Amerikassa. Monet CHL:n joukkueista olivat NHL-joukkueiden farmijoukkueita.

Tämä artikkeli kertoo 1992–2014 toimineesta jääkiekkosarjasta. Vuosina 1963–1984 pelatusta sarjasta kertoo toinen artikkeli.
Pikafaktoja

Sarja lakkautettiin, kun kesällä 2014 kaksi seuraa lopetti toimintansa ja seitsemän jäljelle jäänyttä seuraa siirtyivät ECHL-liigaan.[1][2] Kaudella 2010–2011 sarjassa oli pelannut 18 joukkuetta, mutta joukkuemäärä alkoi sen jälkeen nopeasti laskea. Viimeisen mestaruuden voitti Allen Americans.

Remove ads

Historia

Bill Levins, Ray Miron ja Monte Miron perustivat Central Hockey League vuonna 1992. Edellinen CHL oli lopetettanut toimintansa 1984.[3] Ensimmäisellä kaudella 1992–1993 liigassa oli vain kuusi joukkuetta: Oklahoma City Blazers, Tulsa Oilers, Wichita Thunder, Memphis RiverKings, Dallas Freeze ja Fort Worth Fire.[4]

Kaudelle 1994–1995 mukaan liittyi San Antonio Iguanas, mutta Dallas Freeze vetäytyi sarjasta kauden päätteeksi ja sarjaa jatkettiin taas kuudella joukkueella.[5] Vuonna 1996 SHL-liiga lopetti toimintansa ja sen jäljelle jääneet joukkueet liittyivät CHL:ään nostaen joukkuemäärän kymmeneen.[3]

Liigan mestaruuspalkinnon nimi oli alun perin Levins Cup. Ray Miron myytyä osuutensa sarjan omistuksesta palkinnon nimeksi tuli Ray Mirons President’s Cup. CHL kilpaili pelaajista, katsojista ja joukkueista WPHL-liigan kanssa ja joukkueita vaihtui sarjassa vuosittain, kunnes vuonna 2001 WPHL yhdistyi CHL:n kanssa.[5][3]

Kaudella 2001–2002 sarjassa pelasi 16 joukkuetta. CHL kasvoi entisestään, kun vuonna 2010 IHL-liiga lakkautettiin. Liigasta siirtyi viisi joukkuetta CHL:ään samalla kun sarjan omia joukkueita lopetti toimintansa. Kaudella 2010–2011 sarjassa pelasi ennätykselliset 18 joukkuetta.[3][5]

Joukkueiden määrä laski tasaisesti ja sarjan viimeisellä kaudella 2013–2014 joukkueita oli jäljellä kymmenen.[5] Heti kauden runkosarjan päätteeksi St. Charles Chill ilmoitti lopettavan toimintansa.[6] Kesän aikana Denver Cutthroats ja Arizona Sundogs ilmoittivat pistävänsä toimintansa tauolle, ja lopulta jäljelle jääneet seitsemän joukkuetta päättivät liittyä ECHL-sarjaan samalla kun CHL lakkautettiin.[2]

Remove ads

Joukkueet 2013–2014

Viimeisellä kaudella sarjassa pelasi kymmenen joukkuetta.[7]

Lisätietoja Joukkue, Kotiareena ...

Sarjassa pelanneet joukkueet

Kaiken kaikkiaan sarjassa pelasi 44 eri joukkuetta eri aikoina.[5]

  • New Mexico Scorpions 2001–2009
  • Odessa Jackalopes 2001–11
  • Oklahoma City Blazers 1992–2009
  • Quad City Mallards 2010–2014
  • Rapid City Rush 2008–2014
  • Rio Grande Valley Killer Bees 2003–2012
  • Rocky Mountain Rage 2006–2009
  • San Angelo Saints 2001–2005
  • San Antonio Iguanas 1994–2002
  • Texas Brahmas 2001–2013
  • Topeka ScareCrows 1998–2001
  • Tulsa Oilers 1992-2014
  • Wichita Thunder 1992-2014
  • Youngstown SteelHounds 2005–2008
Remove ads

Palkinnot

Sarjassa jaettiin useita palkintoja. Liiga palkitsi runkosarjan maali- ja pistepörssin voittajat, parhaan tulokkaan, parhaan puolustajan, maalivahdin ja valmentajan. Merkittävämmät palkinnot olivat liigan arvokkaimman pelaajan palkinto sekä sarjan mestaruuspalkinto Ray Miron President’s Cup.[8]

Arvokkain pelaaja

  • 1993: Sylvain Fleury, Oklahoma City
  • 1994: Robert Desjardins, Wichita
  • 1995: Paul Jackson, San Antonio
  • 1996: Brian Shantz, San Antonio
  • 1997: Trevor Jobe, Columbus
  • 1998: Joe Burton, Oklahoma City
  • 1999: Derek Puppa, Huntsville
  • 2000: Chris MacKenzie & Yvan Corbin, Indianapolis
  • 2001: Joe Burton, Oklahoma City
  • 2002: Don Parsons, Memphis
  • 2003: Don Parsons, Memphis
  • 2004: Jeff Bes, Laredo
  • 2005: Greg Pankewicz, Colorado
  • 2006: Derek Hahn, Amarillo
  • 2007: Jeff Christian, Youngstown
  • 2008: Jeff Bes, Laredo
  • 2009: Sébastien Thinel, Odessa Jackalopes
  • 2011: Riley Nelson, Colorado Eagles
  • 2010: Kevin Ulanski, Colorado Eagles
  • 2012: Brandon Marino, Quad City
  • 2013: Sébastien Thinel, Missouri
  • 2014: Garett Bembridge, Denver

Mestarit

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads