Chenla

Chenla (kiinaksi) tai Kambuja tai Kambudža (khmeriksi) oli khmerien ensimmäinen kuningaskunta nykyisen Kambodžan ja Thaimaan kaakkoisosien alueilla. Chenla syntyi 400-luvulla, itsenäistyi 500-luvulla ja alkoi hajota pienempiin kuningaskuntiin 700-luvulta alkaen.^{[1] [2]}

Chenla
500-luku–700-luku
Chenla 600-luvulla
Valtiomuoto	kuningaskunta
Pääkaupunki	Ishanapura
Uskonnot	hindulaisuus buddhalaisuus
Historia
– Funanin vasalli	500-luku
– kukoistus	600-luku
– hajoaminen	700-luku
Kielet	khmerin kieli
Edeltäjä(t)	Funan
Seuraaja(t)	Khmerien valtakunta
Infobox OK

Chenla mainitaan ensimmäisen kerran kiinalaisissa kronikoissa, joiden mukaan Chenlan kuninkaat olivat 400-luvulla Funanin kuningaskunnan vasalleja. Chenla itsenäistyi Funanista 500-luvun puolivälin tienoilla. 600-luvun puoliväliin mennessä oli Chenla valloittanut koko Funanin kuningaskunnan. Funanin valloituksen myötä Chenlaan tuli myös intialaistunut kulttuuri, uskonnot ja keinokastelutaito.^[1][2]

600-luvulla Chenlalla oli hyvät suhteet Champan kuningaskuntaan. Kuningas Ishanavarman (hallitsi 616–635) tytär avioitui cham-prinssin kanssa ja heidän poikansa hallitsi Champaa 653–683. Champalla oli suuri vaikutus Chenlan arkkitehtuuriin.^[1]

Chenlan yhtenäisen kuningaskunnan viimeiseksi kuninkaaksi jäi Jayavarman I (hallitsi 657-681). Hänen kuoltuaan Chenla jakautui kahteen osaan, joille kiinalaiset kronikoitsijat antoivat nimet Maa-Chenla ja Vesi-Chenla. Maa-Chenla sijaitsi Laosin nykyisen Champasak-provinssin alueella ja Vesi-Chenla puolestaan käsitti suurin piirtein entisen Funanin alueen (nyk. Kambodža). 715 Chenla alkoi jakaantua useiksi pieniksi kuningaskunniksi, joista merkittävin oli Shambpupura.^[1][2]

Vesi-Chenla joutui Jaavan, Sumatran ja Malakan niemimaan merirosvojen hyökkäysten kohteeksi 700-luvun lopulla. Noin 790 Sailendra valloitti Vesi-Chenlan ja hallitsi sitä 12 vuotta, kunnes Jayavarman II vapautti Vesi-Chenlan Sailendran vallasta 802 ja perusti Chenlan kuningaskunnan raunioille Khmerien valtakunnan.^[3][4]