Daniel Day-Lewis
brittiläinen näyttelijä From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Daniel Michael Blake Day-Lewis (s. 29. huhtikuuta 1957 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on kolmesti Oscar-palkittu brittiläis-irlantilainen näyttelijä.[1] Teatterissa uransa 1970-luvulla aloittanut Day-Lewis aloitti aikuisuransa elokuvissa vuonna 1982. Hänet tunnetaan rooleihinsa huolellisesti valmistautumisesta ja metodinäyttelemisestä.[2]
Day-Lewisin palkituimpia rooleja ovat Christy Brownin rooli elokuvassa Minun elämäni (1989), Daniel Plainview’n rooli There Will Be Bloodissa (2007) ja Abraham Lincolnin rooli Lincolnissa. Rooleistaan hänet palkittiin miespääosan Oscar- ja Bafta-palkinnoilla, minkä lisäksi Plainview’n ja Lincolnin roolit toivat hänelle myös miespääosan Golden Globe -palkinnon draamaelokuvassa.
Day-Lewis lopetti näyttelemisen vuonna 2017, mutta on tekemässä paluun vuonna 2025 julkaistavassa Anemonessa.
Remove ads
Nuoruus
Daniel Day-Lewis syntyi Lontoossa vuonna 1957. Hänen isänsä oli 1930-luvun suosituimpiin brittirunoilijoihin kuulunut angloirlantilainen Cecil Day-Lewis, ja hänen äitinsä oli englanninjuutalainen näyttelijä Jill Balcon, elokuvatuottaja Michael Balconin tytär.[3][4]
Day-Lewisin kasvatuksessa ristiriitoja aiheutti se, että hänen isänsä oli sosialisti, kun taas hänen äitinsä oli kasvattajana hyvin perinteinen. Kotonaan Day-Lewis eli kurinalaista ja hienostunutta keskiluokkaista elämää, mutta koulussa hän tekeytyi työväenluokkaiseksi kavereidensa tapaan. Tämä ei miellyttänyt hänen isäänsä, joten poika siirrettiin 11-vuotiaana Sevenoaksin sisäoppilaitokseen Kentissä.[5]
Day-Lewisin koulunkäyntiä vaikeutti hänen lukihäiriönsä. Hän ei viihtynyt ankarassa koulussaan ja pakeni sieltä 13-vuotiaana. Sen jälkeen hänet siirrettiin siskonsa seuraksi Bedalesin kouluun Petersfieldissä. Edellisessä koulussaan kiusattu Day-Lewis alkoi käyttäytyä uudessa koulussaan aggressiivisesti, käyttää alkoholia ja tupakoida. Hänet myös pidätettiin kerran näpistelystä.[5] Isänsä kuoleman jälkeen teini-ikäinen Day-Lewis alkoi käyttää päänsärkytabletteja päihtymistarkoituksessa, ja hänet suljettiin psykiatriseen sairaalaan kahdeksi viikoksi.[6]
Kouluaikoinaan Day-Lewis kiinnostui näyttelemisestä ja käsitöistä sekä harrasti jalkapalloa ja pyöräilyä.[5]
Remove ads
Ura
Uran alkuvuodet
Vuonna 1969 Day-Lewis sai pienen roolin autoja vandalisoivana nuorena huligaanina John Schlesingerin elokuvassa Saakelin sunnuntai, joka julkaistiin vuonna 1971.[7]
Valmistuttuaan koulusta Day-Lewis haki töitä puusepän oppipoikana. Kun hänen hakemuksensa hyvämaineiseen Bristol Old Vic -teatterikouluun hyväksyttiin, hän aloitti siellä kolmen vuoden kurssin syksyllä 1976. Häntä opetti arvostettu Rudi Shelley, joka on monen kuuluisan englantilaisnäyttelijän takana. Valmistuttuaan Day-Lewis sai jatkaa kahden muun opiskelijan kanssa Bristol Old Vic -teatteriryhmässä yhden vuoden sopimuksella. Sen aikana hän esiintyi kahdeksassa näytelmässä.[8]
Sopimuksensa umpeuduttua Day-Lewis palasi Lontooseen ja muutti kimppaan naisystävänsä Sarah Campbellin ja miespuolisen kaverinsa kanssa. Hän eli työttömyyskorvauksella ja sai aluksi vain pieniä rooleja televisiossa. Pitkän työttömyysjaksonsa aikana Day-Lewis masentui ja käytti runsaasti päihteitä, mutta onnistui pysäyttämään syöksykierteensä ajoissa. Hän sai lopulta töitä moottoripyörälähettinä.[9]
Day-Lewis sai vihdoin teatteriroolin tammikuussa 1981 aloittaneessa John Osbornen näytelmässä Nuori viha. Teatteriarvostelijat eivät kuitenkaan pitäneet intensiivisesti näytelleen Day-Lewisin suorituksesta, koska hänen aksenttinsa ei ollut oikeanlainen. Näytelmästä tuli kuitenkin suosittu, ja sitä seurasivat päärooli näytelmässä Dracula, epävarman Archie Hughes-Folletin rooli neliosaisessa BBC:n televisiosarjassa Frost in May, sekä Alexander Mooren rooli BBC2:n televisioelokuvassa How Many Miles to Babylon? Day-Lewisin myöhempi täydellinen heittäytyminen rooleihinsa ja paneutuminen niiden yksityiskohtiin oli hänen kollegojensa mukaan idullaan jo tuolloin.[10]
Elokuvanäyttelijänä
Day-Lewisin ensimmäinen elokuvarooli aikuisiällä oli pieni puherooli intialaisia kiusaavana eteläafrikkalaisena rasistina menestyselokuvassa Gandhi (1982). Day-Lewisin kohtaus kuvattiin keväällä 1981, ja alkuvuonna 1982 hän oli televisiotöidensä loputtua jälleen työtön. Seuraavaksi syksyksi hän sai kuitenkin tavoitellun Guy Bennettin roolin näytelmässä Another Country Lontoon West Endissä. Day-Lewisin kiitelty roolisuoritus näytelmässä kasvatti hänen mainettaan ja johti suurempiin elokuvarooleihin, kuten John Fryerin rooli elokuvassa Bounty – kapina laivalla (1984).[11]
Bountyn jälkeen Day-Lewis näytteli Royal Shakespeare Companyn teatterikiertueella syksystä 1983 tammikuuhun 1984. Hän kuitenkin kieltäytyi hänelle tarjotusta vuoden sopimuksesta Stratfordissa, vaikka se olisi antanut hänelle vakituiset tulot hetkellä, jolloin hänellä ei ollut muutakaan työtä. Day-Lewisin seuraava työ oli tohtori Jonathan Dakersin rooli BBC:n sarjassa My Brother Jonathan, jota seurasi uusinta Draculan roolista Christopher Bondin teatterinäytelmässä.[12]
Maailmanmaineeseen Day-Lewis nousi vuonna 1985, kun hän näytteli homoseksuaalia huligaania Poikien pesulassa ja vakavaa herrasmiesta E. M. Forster -sovituksessa Hotelli Firenzessä.[3] Ensimmäisen pääroolinsa Day-Lewis teki Milan Kunderan romaaniin perustuvassa sovituksessa Olemisen sietämätön keveys.[2]
Roolistaan CP-vammaisena taidemaalari Christy Brownina elokuvassa Minun elämäni (1989) Day-Lewis sai useita palkintoja, mukaan lukien parhaan miespääosan Oscarin.[3]
Day-Lewis on metodinäyttelijä, joka paneutuu jokaiseen rooliinsa fyysisesti, psykologisesti ja emotionaalisesti. Sisäistääkseen roolinsa Day-Lewis on muuttunut esittämäkseen hahmoksi koko elokuvan kuvausten ajaksi; hän on esimerkiksi liikkunut pyörätuolilla esittäessään liikuntavammaista Christy Brownia Minun elämässäni ja opetellut tšekin kielen esittäessään tšekkiä Olemisen sietämättömässä keveydessä.[2]
Minun elämääni seurasi 1990-luvulla sarja menestyselokuvia. Viimeisessä mohikaanissa (1992) Day-Lewis esittää mohikaaniheimon 1800-luvulla adoptoimaa miestä, Viattomuuden ajassa (1993) asianajajaa 1800-luvun Amerikassa, Isän nimessä (1993) pommi-iskusta syytettyä irlantilaista, Noitavainossa (1996) noituudesta syytettyä maanomistajaa 1600-luvun Amerikassa, ja The Boxerissa (1997) nyrkkeilijää ja IRA:n jäsentä.[3] Sen jälkeen Day-Lewis piti taukoa näyttelemisestä ja muun muassa asui Firenzessä, jossa hän työskenteli suutarin oppipoikana.[2]
Day-Lewis palasi elokuviin Martin Scorsesen ohjaamassa elokuvassa Gangs of New York (2002), jossa hän esittää väkivaltaista jengijohtajaa, Bill ”The Butcher” Cutteria. Day-Lewis sai roolistaan jälleen Oscar-ehdokkuuden ja Bafta-palkinnon.[2]
Toisen Oscarinsa Day-Lewis sai vuonna 2007 ilmestyneestä elokuvasta There Will Be Blood, jossa hän esittää öljypohatta Daniel Plainview’tä. Hän sai palkintoehdokkuuksia myös pääosastaan italialaisena elokuvaohjaajana vuoden 2009 musikaalissa Nine.[3]
Elokuvassa Lincoln (2012) Day-Lewis esittää pääosassa presidentti Abraham Lincolnia. Suoritus toi Day-Lewisille hänen kolmannen miespääosan Oscar-palkintonsa.[3] Kesäkuussa 2017 Day-Lewis ilmoitti lopettavansa uransa Paul Thomas Andersonin ohjaaman Phantom Threadin (2017) jälkeen. Pääroolisuoritus lontoolaisena muotisuunnittelijana toi Day-Lewisille jälleen useita palkintoehdokkuuksia.[2]
Day-Lewisin on tarkoitus tehdä paluu elokuviin vuonna 2025 ilmestyvässä, poikansa Ronan Day-Lewisin ohjaamassa elokuvassa Anemone.[13]
Remove ads
Yksityiselämä
.jpg)
Day-Lewis on ollut vuodesta 1996 naimisissa näytelmäkirjailija Arthur Millerin tyttären, ohjaaja Rebecca Millerin kanssa. Parilla on kaksi lasta, joista Ronan Day-Lewis on elokuvaohjaaja ja taidemaalari, ja Cashel Day-Lewis muusikko ja säveltäjä. Day-Lewisilla on myös lapsi hänen edellisestä suhteestaan ranskalaisnäyttelijä Isabelle Adjanin kanssa.[2]
Day-Lewisille myönnettiin ritarinarvo vuonna 2014.[2]
Filmografia
Elokuvat
Televisioelokuvat
Dokumenttielokuvat
Televisio
Remove ads
Palkinnot ja ehdokkuudet
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads