Danny Rose
brittiläinen jalkapalloilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Daniel Lee "Danny" Rose (s. 2. heinäkuuta 1990 Doncaster) on englantilainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan vasen laitapuolustaja. Hän edusti 16 vuotta kestäneellä ammattilaisurallaan 14 vuotta Tottenham Hotspuria. Hän pelasi Englannin maajoukkueessa 29 ottelua ja edusti maataan EM-kilpailuissa 2016 sekä MM-kilpailuissa 2018.[2]
Remove ads
Seurajoukkueura
Doncasterissa syntynyt Rose on Leeds Unitedin junioriakatemian kasvatti. Hän oli ensimmäistä kertaa seuran edustusjoukkueen kokoonpanossa Englannin liigacupin ottelussa Barnetia vastaan syyskuussa 2006. Häntä ei nähty kauden aikana enää kokoonpanossa.
Heinäkuussa 2007 Rose siirtyi miljoonan punnan sopimuksella Englannin Valioliigassa pelaavaan Tottenham Hotspuriin.[3] Rose kuului Tottenhamissa sekä akatemiaan että reserveihin ja hän pääsi ensimmäistä kertaa kokoonpanoon Valioliigassa Sunderlandia vastaan tammikuussa 2008. Maaliskuussa 2009 Rose lainattiin Watfordiin loppukaudeksi 2008–2009.[4]
Syyskuussa 2009 Rose siirtyi tammikuuhun 2010 asti ulottuvalla lainasopimuksella Peterborough Unitediin.[5] Hän palasi Tottenhamiin marraskuussa 2009 Peterboroughin managerin Darren Fergusonin erottua.[6] Rose oli ensimmäistä kertaa Spursin avauskokoonpanossa vanhaa seuraansa Leedsiä vastaan FA Cupissa marraskuussa 2010.[7] Rose debytoi Valioliigassa Arsenalia vastaan huhtikuussa 2010 ja teki samassa ottelussa ensimmäisen maalinsa.[8] Volley-maalia kuvailtiin erittäin heinoksi ja se äänestettiin joillakin sivustoilla kauden maaliksi.[9] Syyskuussa 2010 Rose siirtyi Mestaruussarjassa pelaavaan Bristol Cityyn loppukauden mittaisella lainasopimuksella.[10] Rose pelasi seurassa 17 ottelua sarjassa ja palasi Spursiin keväällä 2011 korvaamaan loukkaantuneita pelaajia. Hän pelasi loppukaudella loistavia otteluita Spursin paidassa vasempana puolustajana. Seuraavalla kaudella hän pelasi 11 valioliigaottelussa, mutta vain kolme kertaa avauskokoonpanossa[2].
Rose pelasi kaudella 2012−2013 lainasopimuksella Sunderlandissa kaikkiaan 27 valioliigaottelua, joista 25 avauskokoonpanossa. Seuraavalla kaudella hän nousi Tottenhamin avauskokoonpanon pelaajaksi. Hän kärsi useista loukkaantumisista, pahimpana polvivamma, joka piti hänet sivussa kentiltä yli yhdeksän kuukautta 2017. Hän pelasi kaudella 2018−2019 Mestarien liigassa kahdeksan ottelua mukaan lukien tappiollinen loppuottelu Liverpoolia vastaan. Kevätkaudella 2020 Rose pelasi lainasopimuksella Newcastle Unitedissa 11 valioliigaottelua.[2] Toukokuussa 2021 Tottenham ilmoitti, ettei se aio uusia Rosen sopimusta enää kauden 2020−2021 jälkeen.[11] Rose pelasi Tottenhamissa vuosina 2007–2021 yhteensä 156 valioliigaottelua, joissa hän teki kahdeksan maalia ja antoi 16 maalisyöttöä. Mestarien liigassa hän pelasi 18 ottelua ja Eurooppa-liigassa 13 ottelua.[2]
Kesäkuussa 2021 Rose allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Valioliigaan kaudeksi 2021–2022 takaisin nousseen Watfordin kanssa.[12] Rose pelasi Watfordissa syyskaudella 2021 kahdeksan valioliigaottelua sekä yhden Englannin liigacupin ottelun, mutta hänet hyllytettiin seuran edustusjoukkueesta tammikuussa 2022.[13] Watford putosi kauden päätteeksi Valioliigasta ja Rosen sopimus seuran kanssa purettiin yhteisymmärryksessä syyskuussa 2022.[14] Rose harjoitteli alkuvuodesta 2023 vielä York Cityn kanssa[15], mutta lopetti sittemmin uransa.[16]
Remove ads
Maajoukkueura
Rose pelasi Englannin kaikki kolme ottelua alle 19-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2008.[2] Kesäkuussa 2009 hänet kutsuttiin Englannin alle 21-vuotiaiden maajoukkueeseen saman vuoden 21-vuotiaiden EM-kilpailuihin korvaamaan loukkaantunutta Danny Welbeckiä.[17] Hän pelasi kisoissa yhden ottelun Englannin hopeajoukkueessa. Hän pelasi saman ikäluokan EM-kilpailuissa kolme ottelua 2011 ja kaksi ottelua 2013.[2]
Rose pelasi kolme ottelua Britannian olympiajoukkueessa Lontoon olympialaisissa 2012. Englannin jalkapallomaajoukkueeseen hänet valittiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2014. Ensimmäisen A-maaottelunsa hän pelasi Saksaa vastaan maaliskuussa 2016. Hän pelasi EM-kilpailuissa 2016 avauskokoonpanossa ottelut Venäjää, Walesia ja Islantia vastaan. MM-kilpailuissa 2018 hän oli aloituksessa molemmissa Belgia-otteluissa sekä tuli vaihdosta kentälle Panamaa, Kolumbiaa ja Kroatiaa vastaan. Hänen viimeiseksi maaottelukseen jäi 11. lokakuuta 2019 pelattu EM-karsintaottelu Tšekkiä vastaan[2]
Remove ads
Muuta
Rosella on jamaikalaisia sukujuuria.[18]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads