Debian

Debian GNU/Linux on suosittu Linux-jakelupaketti. Debian perustuu Linux-ytimeen (myös GNU Hurd -ytimeen perustuva versio on kehitteillä). Debianin kehityksen alkupuolella se liittoutui läheisesti GNU-projektin kanssa, minkä vuoksi Debian käyttää nimessään muotoa ”GNU/Linux”.^[3]

Debian GNU/Linux
Debian 13 (Trixie) ja GNOME 48.3 työpöytäympäristö.
Kehittäjä	Debian-projekti
Tuoteperhe	Unixin kaltainen
Toiminnallinen tila	toiminnassa
Julkaistu	15. syyskuuta 1993 [1]
Viimeisin vakaa versio	13.1 (6. syyskuuta 2025)[2]
Tuetut kielet	75 kieltä
Ytimen tyyppi	monoliittinen ydin
Käyttöliittymä	GNOME, KDE ja muita
Lähdekoodimalli	avoin lähdekoodi
Lisenssi	GPL ja muita lisenssejä
Aiheesta muualla
www.debian.org
Infobox OKNimi-testi OK

Debian koostuu periaatteessa ainoastaan vapaasti lisensoiduista ohjelmista, joskin käytännössä mukaan paketoidaan myös muilla tavoilla lisensoituja ohjelmia. Debian-hanke on kehittänyt myös arvostetun Advanced Packaging Tool (APT) paketinhallintatyökalun.

Historia

Debianista johdettujen jakeluiden sukupuu.

Debianin perusti Ian Murdock vuonna 1993.^[1][4] Hän laati julkilausuman, jossa hän vaati sellaisen Linux-jakelun luomista, jota ylläpidettäisiin samalla avoimella asenteella kuin Linuxia ja GNU-hanketta. Murdock muodosti nimen ”Debian” omasta ja silloisen vaimonsa Debran etunimistä. Vuoden 1993 lopussa GNU-projektin johtaja Richard Stallman otti Murdockiin yhteyttä, koska GNUn oma Hurd-ydin ei näyttänyt valmistuvan ajoissa ja Stallman etsi sopivaa Linux-distribuutiota GNUn kumppaniksi. Murdock oli suopea GNUn ideaaleille ja omaksui Stallmanin ehdottaman ”GNU/Linux” -termin korostaakseen GNU-projektin ja Linux-yhteisön yhtenäisyyttä. Tuohon aikaan Murdock pelkäsi yhteisöjen erkanevan erityisesti GNU C Libraryn (glibc) forkkautumisen myötä.^[3]

Debian-hanke eteni aluksi hitaasti, ja sen ensimmäiset 0.9-alkuiset versiot ilmestyivät vuosina 1994 ja 1995. Ensimmäiset muille kuin i386-suoritinarkkitehtuurille tehdyt versiot ilmestyivät 1995, ja ensimmäiset 1.x-alkuiset versiot julkaistiin 1996. Hankkeen johtajaksi Ian Murdockin tilalle tuli samana vuonna Bruce Perens.

Bruce Perens lähti hankkeesta vuonna 1998 ennen Debian 2.0:n julkaisua. Se oli ensimmäinen glibc:hen perustuva Debian. Hankkeelle valittiin uudet johtajat, ja pian julkaistiin kaksi muuta 2.x-versiota, joissa kummassakin oli tuki entistä useammalle arkkitehtuurille ja entistä laajempi pakettivalikoima. Tänä aikana kehitettiin myös APT-työkalu ja Debianista alettiin laatia versiota, joka käyttää Hurd-ydintä. Ensimmäiset Debianiin perustuvat mutta itsenäiset Linux-jakelut Corel Linux ja Stormixin Storm Linux ilmestyivät vuonna 1999. Niitä ei enää nykyisin kehitetä, mutta ne aloittivat Debianiin perustuvien käyttöjärjestelmien esiinmarssin.

Vuoden 2000 lopussa hanke muutti pakettien järjestelyä ja julkaisemista ottamalla käyttöön testaushaaran. Vuonna 2000 kehittäjät pitivät ensimmäisen Debconf-kokouksen, joka sittemmin järjestettiin vuosittain. Debianin vuonna 2002 ilmestynyt versio yli kaksinkertaisti Debianin pakettien lukumäärän ja tuki viittä uutta suoritinarkkitehtuuria. Hankkeen kymmenvuotisjuhlia vietettiin ympäri maailman 16. elokuuta 2003.

Vuonna 2015 Debian-projekti lopetti Linux Standard Base -yhteensopivuuden seurannan ja keskittyi vain Filesystem Hierarchy Standard -standardiin.^[5]

Projekti on pyrkinyt koko jakelun toistettavaan käännökseen.^[6] Maaliskuussa 2018 93% Debian 10 (Buster) -julkaisun paketeista oli käännettävissä toistettavasti.^[7] Debian 10 siirtyi käyttämään oletuksena Wayland-ikkunointijärjestelmää Gnome-työpöydällä aiemmin käytetyn X Window Systemin sijaan.^[8]

Versiossa 12 asennusmediasta tarjotaan versiota, jossa on mukana ei-vapaata firmwarea. Nämä ovat tarpeen, jotta tietokoneen laitteet kuten verkkoyhteys ovat käytettävissä, mutta nämä ovat laitevalmistajan lisenssiehdoilla julkaistuja ja Debianissa ei siksi näitä ole ollut mukana aiemmin.^[9]

Vuonna 2023 analysoitiin 32-bittistä time_t-aikaleimaa käyttävät paketit ja siirtymä 64-bittiseen alkoi helmikuussa 2024. Osaan tuetuista 32-bittisistä alustoista siirtymä ei vaikuta eikä 64-bittisiä alustoihin, mutta muille tarvitaan siirtyminen. Siirtymä on tarpeen, jotta Y2K38-ongelma ei tule vastaan tuetuilla alustoilla ja Debianista johdetuissa ympäristöissä.^[10][11][12]

Paketinhallinta

Debian tunnetaan vakautensa lisäksi erityisesti paketinhallintajärjestelmästään, joka pohjautuu deb-paketteihin. Järjestelmää hallitaan dpkg- (Debian Package Manager) ja APT-ohjelmilla, joiden avulla päivittäminen käy helposti. APT-työkalun suosiosta kertoo se, että se on muokattu toimimaan myös RPM-paketinhallintajärjestelmässä. APT-työkalulla voi tutkia, onko järjestelmän nykyisiin paketteihin tullut päivityksiä, ja asentaa mahdolliset päivitykset automaattisesti. Myös kokonaan uusien pakettien asennus ja vanhojen pakettien poisto on yksinkertaista. Työkalujen toimintaan voi vaikuttaa komentoriviparametrein.

Esimerkkejä Debianin paketinhallintatyökaluista:

• dpkg
• apt-get
• aptitude
• Synaptic
• gDebi

Versiot

Debian GNU/Linuxin saa ilmaiseksi Internetistä. Debianissa on kolme kehityshaaraa: stable, unstable ja testing. Stable on vakaa julkaisu. Siihen julkaistaan lähinnä tietoturvapäivityksiä, jotka sovitetaan ohjelmien vanhoihin versioihin.

Päivittäinen kehitys tapahtuu unstable-kehityshaarassa, jolla on aina koodinimi Sid. Testing- eli testauskehityshaarassa kootaan seuraavaa vakaata versiota. Siihen lisätään yleensä ohjelmat, jotka ovat unstablessa toimineet kaksi viikkoa ilman ongelmia.

Muun muassa Ubuntu pohjautuu Debianin testing-haaraan.^[13] LTS (lyhenne sanoista Long Term Support) jatkaa vakaan julkaisun tukea vähintään viiteen vuoteen vapaaehtoisten henkilöiden ja yritysten toimesta.^[14]

Eri julkaisujen tunnukset ovat peräisin Toy Story -elokuvista:

Versio		Koodinimi	Julkaisupäivä	Tuen päättyminen
Vanha versio, ei enää tuettu:	1.1	Buzz	17. kesäkuuta 1996
Vanha versio, ei enää tuettu:	1.2	Rex	12. joulukuuta 1996
Vanha versio, ei enää tuettu:	1.3	Bo	2. kesäkuuta 1997
Vanha versio, ei enää tuettu:	2.0	Hamm	24. heinäkuuta 1998
Vanha versio, ei enää tuettu:	2.1	Slink	9. maaliskuuta 1999
Vanha versio, ei enää tuettu:	2.2	Potato	15. elokuuta 2000
Vanha versio, ei enää tuettu:	3.0	Woody	19. heinäkuuta 2002
Vanha versio, ei enää tuettu:	3.1	Sarge	6. kesäkuuta 2005
Vanha versio, ei enää tuettu:	4.0	Etch	8. huhtikuuta 2007
Vanha versio, ei enää tuettu:	5.0	Lenny	14. helmikuuta 2009
Vanha versio, ei enää tuettu:	6.0	Squeeze	6. helmikuuta 2011	29. helmikuuta 2016[14]
Vanha versio, ei enää tuettu:	7.0	Wheezy	4. toukokuuta 2013	LTS: 26. huhtikuuta 2016 – 31. toukokuuta 2018[14]
Vanha versio, ei enää tuettu:	8.0	Jessie	25. huhtikuuta 2015	LTS: 17. kesäkuuta 2018 – 30. kesäkuuta 2020[14]
Vanha versio, ei enää tuettu:	9.0	Stretch	17. kesäkuuta 2017	LTS: 6. heinäkuuta 2020 – 30. kesäkuuta 2022[14]
Vanha versio, ei enää tuettu:	10.0	Buster	6. heinäkuuta 2019	1. elokuuta 2022 – 30. kesäkuuta 2024[14]
Vanhempi versio, yhä tuettu:	11	Bullseye	14. elokuuta 2021[15]	15. elokuuta 2024 – 31. elokuuta 2026[14]
Vanhempi versio, yhä tuettu:	12	Bookworm	10. kesäkuuta 2023[16]	11. kesäkuuta 2026 – 30. kesäkuuta 2028[14]
Nykyinen versio:	13	Trixie	9. elokuuta 2025[17]	9. elokuuta 2028 – 30. kesäkuuta 2030[14]
Tuleva versio:	14	Forky[18]
Seloste: Vanha versio, ei enää ylläpidetty Vanhempi versio, yhä tuettu Viimeisin versio Viimeisin testiversio tulevasta julkaisusta Tuleva versio

Buster

Buster-julkaisussa on useita päivityksiä:^[13]

• /bin, /sbin ja /lib ovat nyt yhdistetty linkittämällä /usr/bin, /usr/sbin ja /usr/lib hakemistoihin (ks. Filesystem Hierarchy Standard)
• Wayland on nyt käytössä oletuksena (X.org on edelleen asennettuna)

Trixie

Trixie-julkaisussa 32-bittinen i386 ei ole enää varsinaisesti tuettu arkkitehtuuri: sille ei ole enää ydinversiota eikä asennusohjelmaa ja sitä voi käyttää ainoastaan 64-bittisellä alustalla. Kaikki muut tuetut arkkitehtuurit (poislukien i386) tukevat 64-bittistä time_t-rajapintaa (ABI) Y2K38-aikojen vuoksi.^[17] MIPS-arkkitehtuuri ei enää ole tuettu.^[19]

RISC-V (riscv64) on lisätty virallisesti tuetuksi arkkitehtuuriksi.^[20]

Tuettuja työpöytäympäristöjä ovat muun muassa Gnome 48, KDE Plasma 6.3, LXDE 13, LXQt 2.1.0 ja Xfce 4.20.^[17]

Tuetut suoritin- eli prosessoriarkkitehtuurit

Debian GNU/Linux on virallisesti saatavilla seuraaville suoritinarkkitehtuureille:^[21]

• AMD64 (amd64, eli x86-64)
• ARM64 (AARCH64)
• ARM (EABI, käskykanta ARMv4t tai uudempi) (armel)
• ARM (Instruction set ARMv7, hard float, Thumb-2- ja VFP3D16-laajennokset) (armhf)
• Intel IA-32 (32-bittinen Intel i386, eli x86-32, ks. x86): rajoitetusti "trixie"-versiosta lähtien^[17]
• Power-arkkitehtuuri (ppc64) (Apple Macintosh PowerMac -malleissa ja CHRP- ja PReP-koneet)
• RISC-V (riscv64)^[22]
• IBM System z (s390x), 64-bittinen

Lisäksi Debian on saatavilla seuraaville suoritinarkkitehtuureille, mutta tuki niille ei toistaiseksi riitä viralliseen asemaan tai ne ovat lakkautettuja:^[21]

• DEC Alpha (alpha)
• ARM (käskykanta ARMv3 tai uudempi, Acorn Risc PC, Psion 5, viimeksi tuettu versiossa 5.0 "Lenny") (arm)^[23]
• ARM, (big endian), (armeb), erityisesti Linksys NSLU2 (ollut kehitteillä 2005^[24])
• Atmel AVR32
• HP PA-RISC (hppa)
• Motorola 68000 -sarja (m68k)
• Intel IA-64 Itanium (ia64)
• IBM S/390 (s390)
• OpenRISC (or1k)
• MIPS-arkkitehtuuri (mips, mipsel) (SGI, Digital DECstation)
• Motorola/IBM PowerPC (powerpc)
• Renesas Electronics M32R (m32r)
• Sun SPARC (sparc ja sparc64)
• SuperH (sh4)

Eri ytimille saatavia versiota, ei virallisen version asemaa:^[21]

• FreeBSD-ydin x86-arkkitehtuurille (kfreebsd-i386)
• FreeBSD-ydin x86-64-arkkitehtuurille (kfreebsd-amd64)
• NetBSD-ydin x86-arkkitehtuurille (netbsd-i386)
• NetBSD-ydin Alpha-arkkitehtuurille (netbsd-alpha)
• GNU Hurd-ydin x86-arkkitehtuurille (hurd-i386)

Debian Live

Debian Live -järjestelmä on versio, jonka voi käynnistää suoraan ulkoiselta tallennusvälineeltä (CD, DVD, USB-muisti) tai verkon kautta ilman kiintolevylle suoritettavaa asennusta.^[25] Tätä järjestelmää voi käyttää Debianin kokeiluun ennen varsinaista asennusta tai sitä voi käyttää myös tietokoneen käynnistyslevynä. Valmiita Debian Live CD-levykuvia löytyy rescue- ja standard-levyille (tekstipohjainen käyttöliittymä) sekä GNOME-, KDE-, Xfce- ja LXDE-työpöytäympäristöillä i386- ja amd64-arkkitehtuureille. Kiintolevyasennuksen voi suorittaa käyttämällä CD:n sisältämää Debian-asenninta. Mukautettuja CD-levykuvia voi valmistaa live-helperin avulla. Live-helperillä voi tehdä CD-levykuvien lisäksi myös koneen käynnistäviä DVD-levyjä, levykuvia USB-muistitikuille tai verkkokäynnistyslevykuvia. Live-magic on livehelperin graafinen käyttöliittymä. Ging on taasen Debian GNU/kFreeBSD Live-CD.

Debianista johdettuja käyttöjärjestelmiä

Debianista on johdettu useita muita jakeluita, jotka käyttävät Debianin pakettienhallintaa. Yksi suosituimmista Debianiin perustuvista jakeluista on Ubuntu ja sen rinnakkaisversiot Kubuntu, Xubuntu ja Edubuntu. Myös Linux Mint on pohjimmiltaan Debian-johdannainen.

Muita Debian-pohjaisia järjestelmiä ovat:

• Elive – Mukautettu Debian, työpöytäympäristönä Enlightenment.
• Gnoppix – CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, GNOME-työpöytäympäristö.
• Kali Linux – Rikostekniseen tutkimiseen ja läpäisykykytestaamiseen suunniteltu jakelupaketti.
• Knoppix – CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, KDE-työpöytäympäristö.
• Linspire – Helppokäyttöinen työpöydille ja kannettaviin tarkoitettu käyttöjärjestelmä; muista mainituista poiketen maksullinen.
• mini Debian – Flash-kortilta käynnistyvä käyttöjärjestelmä.
• Morphix – Modulaarinen CD:ltä käynnistyvä käyttöjärjestelmä.
• Tails – Tietoturvaan keskittyvä käyttöjärjestelmä.
• MX Linux – MEPIS-jakelupaketin sisältämiä antiX-osia sisältävä käyttöjärjestelmä.
• Raspbian – Raspberry Pi -alustalle.

Debian Pure Blends

Debian Pure Blends on joukko ratkaisuja henkilöille, joilla on erityistarpeita. Blends-paketit koostuvat kokoelmista tiettyjä paketteja metapakettien avulla, sekä helpotetun asennuksen ja konfiguraation tiettyä tarkoitusta varten. Paketit ovat tähdätty tiettyjä ryhmiä varten kuten lapsia, tieteentekijöitä, pelaajia, lakimiehiä, lääkintähenkilökuntaa tai näkörajoitteisia ihmisiä varten.^[26]

• Debian Accessibility: Debian Accessibility -paketin tavoitteena on kehittää Debianista käyttöjärjestelmä, joka sopii erityisen hyvin vammaisten tarpeisiin.
• Debian Astro: Debian Astron tavoitteena on kehittää Debian-pohjainen käyttöjärjestelmä, joka sopii sekä ammatti- että harrastustähtitieteilijöiden vaatimuksiin. Se integroi suuren määrän ohjelmistopaketteja, jotka kattavat teleskooppiohjauksen, tietojen vähentämisen, esittämisen ja muut alat.
• DebiChem: DebiChemin tavoitteena on tehdä Debianista hyvä alusta kemisteille heidän päivittäisessä työssään.
• Debian Edu: Debian Edun tavoitteena on tarjota koulutuskäyttöön ja kouluihin sopiva Debian OS -järjestelmä.
• Debian Games: Debian Gamesin tavoitteena on tarjota Debianissa pelejä arcadesta ja seikkailusta simulaatioon ja strategiaan.
• Debian GIS: Debian GIS:n tavoitteena on kehittää Debianista paras jakelu maantieteellisten tietojärjestelmien sovelluksille ja käyttäjille.
• Debian Junior: Debian Juniorin tavoitteena on tehdä Debianista käyttöjärjestelmä, jonka käytöstä lapset nauttivat.
• Debian Med: Debian Medin tavoitteena on täydellinen ilmainen ja avoin järjestelmä kaikkiin sairaanhoidon ja tutkimuksen tehtäviin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Debian Med integroi Debian-käyttöjärjestelmään liittyviä ilmaisia ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja lääketieteelliseen kuvantamiseen, bioinformatiikkaan, klinikan IT-infrastruktuuriin ja muihin.
• Debian Multimedia: Debian Multimedian tavoitteena on tehdä Debianista hyvä alusta ääni- ja multimediatyölle.
• Debian Science: Debian Sciencen tavoitteena on tarjota tutkijoille ja tutkijoille parempi kokemus Debianin käytöstä.
• FreedomBox: FreedomBoxin tavoitteena on kehittää, suunnitella ja mainostaa henkilökohtaisia palvelimia, joissa on ilmaisia ohjelmistoja yksityiseen, henkilökohtaiseen viestintään. Sovelluksia ovat blogit, wikit, verkkosivustot, sosiaaliset verkostot, sähköposti, verkkovälityspalvelin ja Tor-rele laitteessa, joka voi korvata langattoman reitittimen niin, että tiedot pysyvät käyttäjillä.
• Hamradio Debian: Hamradion tavoitteena on tukea radioamatöörien tarpeita Debianissa tarjoamalla loki-, data- ja pakettitilasovelluksia ja paljon muuta.

Katso myös

• Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeisto