Demokraattinen Sivistysliitto

From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Demokraattinen sivistysliitto (DSL) on 6. joulukuuta 1986 perustettu vasemmistolainen sivistysjärjestö, joka tukee sivistystyötä ”rauhan, kansainvälisyyden, humanismin, demokratian sekä marxismin ja sosialismin aatteiden pohjalta”[1]. DSL on poliittisesti lähellä Suomen kommunistista puoluetta (SKP). Järjestö on Opintokeskukset-keskusjärjestön jäsen ja se ylläpitää opintokeskusta, joka perustettiin 1989.

DSL perustettiin 1980-luvulla Demokraattisen vaihtoehdon sivistysjärjestöksi, kun puolueen kannattajat irtaantuivat Kansan sivistystyön liiton (KSL) toiminnasta. DSL:n perustajat kokivat puolustavansa KSL:n perinteistä sivistyspoliittista linjaa.[2]

DSL:n suurimpia yhteistyökumppaneita ovat olleet SKP:n lisäksi Kansan Raittiusliitto, Kulttuurityöntekijäin Liitto, Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Asukasliitto ja Suomen Rauhanpuolustajat.[2]

Liittotoimikunnan nykyisenä puheenjohtajana toimii Talvikki Koivu sekä pääsihteerinä Jari Karttunen.[3]

Remove ads

Kansainväliset yhteydet

DSL on eurooppalaisia vasemmistolaisia sivistys- ja tutkimusjärjestöjä yhdistävän transform! europe -verkoston täysjäsen.

Liittotoimikunnan puheenjohtajat

Jäsenjärjestöt

Vuonna 2024 liittoon kuuluu 43 yhdistystä tai säätiötä.[7]

Entiset

Julkaisut[9]

  • Painopiste, Infopiste: DKP – paikallistoimintaa (1986)
  • Jukka Heiskanen & Vesa Oittinen: Ideologia, subjekti, humanismi – Marxilainen ajattelu ja porvarillinen ihmiskuva (1987)
  • Venäläisetkö halusivat talvisotaa? (1989)
  • Markkinavoimat ja asuntotilanne (1990)
  • Keskustelua demokratiasta (1990)
  • Kalle Kuittinen: Vaikka läpi harmaan kiven – Sivuja Eino Tainion elämästä (1992)
  • Tahdotko turpiisi, kysyi Kekkonen (1993)
  • Jukka Heiskanen: Uusi sivilisaatio: Käsite ja näköalat (1993)
  • Vladimir Fjodorov: Oliko SKP viides kolonna? (1993)
  • Seppo Ruotsalainen: Työttömyysturvan viimeisimmät muutosesitykset (1993)
  • Poliittinen kalenteri 1950-1983: UKK:n ensimmäisestä hallituksesta Koiviston valintaan presidentiksi (1993)
  • Sini Piri: Omaehtoiseen kuvataiteen tekemiseen (1994)
  • Ei EU:lle -pamfletti (1994)
  • Seppo Ruotsalainen: Opi porvarillisten vallankumousten käytännöstä! (1994)
  • Eric Hahn ja Jukka Heiskanen: Onko pahuus poistettavissa? Marxin ihmiskuva ja reaalisosialismin paradoksit (1994)
  • Teuvo Junka: Vaihtoehto Pekkasen raportille (1994)
  • Mirjam Vire-Tuominen: Kuka oli Rosa Luxemburg? (1995)
  • Teuvo Junka: Lipposen talouspolitiikan teesit (1995)
  • Taisto Sinisalo: Matti Turkia (1871 – 1946) Tutkielma kotkalaisen sahatyöläisen elämästä ja työstä työväenliikkeessä (1995)
  • Seppo Ruotsalainen: Hallitus sosiaalipolitiikan kimpussa (1995)
  • Pertti Honkanen: Leikkeitä leikkauksista (1996)
  • Pertti Honkanen: Ortodoksian tuolla puolen - Marx ja taloustieteen vaihtoehdot (1996)
  • Aineistoa kunnallispoliittiseksi vaihtoehdoksi (1996)
  • Jukka Heiskanen (toim.): Marx ja villi länsi (1997)
  • EMU kriittisessä puntarissa (1997)
  • Taisto Sinisalo ja Olli Korjus: Väinö Meltti (1898 – 1964) Ajankuvia itsenäisyytemme ensimmäisiltä vuosikymmeniltä (1998)
  • Syrjäytymistä estämässä (2001)
  • Jukka Heiskanen (toim.): Marx ja ekologia (2001)
  • Agitprop-laulukirja (2002)
  • Kai Kontturi: Nykyaika: Kapitalistisen kansantalouden ja talouspolitiikan arvostelua (2002)
  • Sakari Selin: Pimeät vuosikymmenet (2003)
  • Mirjam Vire-Tuominen: Rauhaa rakentavaa työtä: Suomen Rauhanpuolustajien viisi vuosikymmentä (2003)
  • Kuka maksaa ympäristölaskut? (2004)
  • Juhani Brander: Oikeusvaltion kahdet kasvot (2006)
  • Jukka Heiskanen: Nuoren Marxin luonnonfilosofia ja sen ekologiset seuraukset (2010)
  • Kalle Kuittinen: Kiinaa oppimassa (2011)
  • Sakari Selin: TUL Suomen ja työväen asialla (2012)
  • Kalle Kuittinen: Kemi kuohui – työväki taisteli (2013)
  • Jukka Heiskanen: Karl Marx filosofina (2015)
  • Harri Kiiskinen: Reunahuomautus (2015)
  • Demokraattisen sivistysliiton vuosikirja (2017)
  • Minna Mentula, Keijo Lakkala, Simo Suominen ja Hanna Era: Utopia työkaluna - irti vaihtoehdottomuuden valheesta (2018)
  • Anssi Ylirönni: Valintamme ei kohdistunut sinuun (2019)
  • Jari Karttunen ja Miika Salo (toim.): Kaatakaamme kapitalismi (2019)
  • Mendalu tundutizi xezan – Lapset ja perheväkivalta (2020)
  • Jukka Heiskanen: Karl Marx filosofina (uusi painos) (2020)
  • Mirjam Vire-Tuominen: Kuka oli Rosa Luxemburg? (uusi painos sosiologi Camilla Kantolan esipuheella) (2021)
Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads