Deva Victrix
antiikin aikainen kaupunki Britanniassa nykyisen Chesterin paikalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Deva Victrix, usein vain Deva (lat.; m.kreik. Δηούα, Dēūa), oli antiikin aikainen kaupunki Britanniassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Chesterin kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]
Deva sai alkunsa roomalaisena castrumina eli legioonan linnoituksena. Myöhemmin paikan nimeksi tuli Deva Victrix sinne asettuneen Legio XX Valeria Victrix -legioonan mukaan. Nykyisen Chesterin roomalaisaikaisiin löydöksiin lukeutuu paitsi linnoituksen myös muun muassa amfiteatterin jäänteitä.[1][6]
Remove ads
Maantiede
Devan kaupunki sijaitsi samannimisen joen (Deva fluvius, nyk. Dee) varrella.[2] Se oli rakennettu joen suiston yläpäähän, ja hallitsi hyvää kahlaamoa ja oli samalla paikka, johon merikelpoiset alukset saattoivat pisimmillään yläjuoksulle tultaessa purjehtia.[1] Klaudios Ptolemaios sijoitti kaupungin cornovien (Cornovii) heimon alueelle.[6][7] Itinerarium Antonini Augusti mainitsee Devan kahdella reitillä: Hadrianuksen vallilta Rutupiaehen johtaneella reitillä, joka oli pääosin Watling Streetiä; sekä Seguntiumista Devaan johtaneella reitillä.[6][8]
Remove ads
Historia
Deva sai alkunsa castrumina eli legioonan linnoituksena.[1] Roomalaisten sotilaallinen läsnäolo seudulla alkoi todennäköisesti jo noin 47–48 jaa.[6] Paikan alkuperäinen nimi on saattanut olla Ad Devam, ”Devan varrella”.[2]
.jpg)
Linnoitus perustettiin Flaviusten ja kuvernööri Frontinuksen aikana noin vuonna 74 tai 75 jaa.[1][6] Ensimmäisenä sinne oli asettunut Legio II Adiutrix. Linnoitus rakennettiin osana valmisteluja briganttien alueen sekä nykyisen Walesin valloittamiseksi, ja se sijoitettiin strategisesti Midlandsin tasangon luoteisreunalle, linjoille, jotka yhdistivät Walesin ja pohjoisen.[1] Linnoitus oli suurikokoinen, mikä saattoi johtua siitä, että se oli kahden voimakkaan ja vihamielisen heimon, briganttien ja ordovicien, alueiden välissä.[1]
Myöhemmän lisänimensä Victrix paikka sai sitä asemapaikkanaan noin vuodesta 86–90 jaa. käyttäneestä Legio XX Valeria Victrixistä.[1][2] Linnoitus rakennettiin uudelleen kivestä Trajanuksen aikana, todennäköisesti pian vuoden 102 jaa. jälkeen.[1] Sitä kunnostettiin vielä noin vuosina 235 ja 301–306.[6]
Legioonat vaikuttavat hylänneen paikan jossakin vaiheessa 300-lukua, koska sitä ei mainita 400-luvun alun Notitia dignitatumissa. Tähän vaikutti todennäköisesti Deva-joella olleen sataman liettyminen umpeen. Kaupunki esiintyy 600-luvulta olevassa Ravennan kosmografiassa nimimuodolla Deva Victris.[6]
Chesterissä on tehty arkeologisia kaivauksia lähinnä uudelleenrakentamista varten raivatuilla paikoilla.[1]
Remove ads
Rakennukset ja löydökset
Flaviusten ajan linnoitus oli noin 22,7 hehtaarin kokoinen, ja sen sivut olivat noin 594 × 415 metriä.[6] Se oli ympäröity kuusi metriä paksulla turvemuurilla, jota vahvistivat puiset portit ja tornit, ja edessä oli noin 3,5 metriä leveä ja 1,5 metriä syvä vallihauta.[1]
Trajanuksen ajan vahvistustöiden jälkeen linnoituksella oli kivimuuri, jonka leveys oli alaosassa noin 1,8 metriä ja yläosassa noin 1,4 metriä, ja korkeus viisi metriä. Vallihauta oli tässä vaiheessa kuuden metrin levyinen ja kolme metriä syvä. Linnoituksessa oli neljä porttia, yksi jokaisella sivulla; Chesterin nykyiset Northgate ja Eastgate ovat edelleen muurin pohjois- ja itäportin kohdilla. Muuri oli vahvistettu torneilla, joista osa on säilynyt tai ainakin paikallistettu. Muurista on säilynyt osia; eräs osa sijaitsee lähellä Chesterin tuomiokirkkoa.[1]
Kaupungissa oli castrumeille tyypillinen ruutuasemakaava, jonka kadut via principalis, via praetoria ja via decumana ovat yhä käytössä nykyisinä katuina. Pienempiä katuja on säilynyt vähemmän johdonmukaisesti. Kaivauksissa löydetyt kadut ovat olleet 4–6 metriä leveitä.[1] Myös Chesterin keskiaikaiset muurit seuraavat vanhaa roomalaista linjaustaan ja ovat luultavasti pääosiltaan roomalaisilla perustuksilla. Sivuportti, joka sijaitsee Deen rannalla ja tunnetaan nimellä Shipgate, koostuu pyörökaaresta ja on oletettavasti roomalainen.[2]
Rakennukset olivat aluksi pääosin puurakenteisia. Muurien sisäpuolella oli suuri kylpylärakennus sekä suuri katettu palaestra, jotka kummatkin ajoittuvat Flaviusten ajalle. Kaupungin muurien ulkopuolella oli amfiteatteri, jonka katsomossa oli tilaa 8 000 hengelle. Siitä on säilynyt jäänteitä toisesta puoliskosta.[1][6] Kaupungista on löydetty myös muun muassa toinen kylpylä, principia eli päämajarakennus, praetorium, horreum, työpajoja ja kasarmeja.[1] Löytöjen perusteella kaupungissa oli kultit ainakin Minervalle, Aesculapiukselle ja muille roomalaisjumalille sekä Attikselle tai Mithralle.[2]
Siviilirakennuksia oli myös esikaupunkeina muurien ulkopuolella. Satama sijaitsi linnakkeen länsipuolella, ja osa oletetusta roomalaisesta laiturimuurista on edelleen jäljellä. Kaupungin nekropoliita eli hauta-alueita on löydetty sekä linnakkeen länsipuolelta että erityisesti joen eteläpuolelta nykyisen Handbridgen alueelta.[1]
Kaupungista tehtyihin esinelöytöihin lukeutuu muun muassa alttareita, piirtokirjoituksia, veistoksia, hautakeramiikkaa ja rahoja.[2] Löytöjä on esillä Chesterin Grosvenor-museossa.[1]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads