Digimortal
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Digimortal on Fear Factoryn neljäs studioalbumi, joka julkaistiin 24. huhtikuuta 2001. Albumi oli yhtyeen viimeinen ennen kuin se ilmoitti virallisesti hajonneensa maaliskuussa 2002[3].
Remove ads
Kappaleet
- "What Will Become?" – 3.24
- "Damaged" – 3.03
- "Digimortal" – 3.04
- "No One" – 3.37
- "Linchpin" – 3.25
- "Invisible Wounds (Dark Bodies)" – 3.54
- "Acres of Skin" – 3.55
- "Back the Fuck Up" – 3.10 (feat. B-Real)
- "Byte Block" – 5.21
- "Hurt Conveyor" – 3.42
- "(Memory Imprints) Never End" – 6.48
Vastaanotto
Soundin Antti Mattila sanoi arvostelussaan Digimortalin olevan "jykevän metallinen silloinkin, kun se notkistelee melodisimmillaan." Hän näki sen kuitenkin sisältävän "samat perusongelmat kuin aiemmatkin levyt", ja kaipasi yhtyeen ilmaisuun inhimillisempää puolta. Hän totesi "Joko Fear Factoryn on tyydyttävä siihen, mitä sillä jo on ja luotava musiikkia olemassa olevalle faniporukalle tai sitten erottava ja etsittävä uusia haasteita".[4] AllMusicin Kerry L. Smith suhtautui Digimortaliin myönteisemmin ja sanoi sen olevan "tärykalvoja puhkaiseva ja adrenaliininen huuto varoitukselle, että digiaika saattaa tuoda kaikki viimeiset kohtalokkaat askeleet lähemmäs kohtaloa elinvoimaisina, elinkelpoisina ihmisinä."[5] Blabbermouth sanoi albumia suoraviivaiseksi, kompaktiksi ja tarttuvaksi, kehuen erityisesti rumpali Raymond Herreran soittoa[6].
Remove ads
Kokoonpano
- Burton C. Bell – laulu
- Dino Cazares – kitara
- Christian Olde Wolbers – basso
- Raymond Herrera – rummut
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads
