Dnestr

Dnestr (rom. Nistru, puol. Dniestr, ukr. Дністер, Dnister, ven. Днестр, Dnestr, lat. Tyras) on joki Itä-Euroopassa. Se saa alkunsa Karpaateilta Ukrainan länsiosista Puolan rajan tuntumasta ja laskee Mustaanmereen.^[1] Ukrainassa Dnestr virtaa ensin koilliseen, mutta kääntyy sitten kaakkoon ja muodostaa lyhyellä matkalla Ukrainan ja Moldovan rajan. Tämän jälkeen se virtaa pitkään Moldovan alueella, kunnes aivan lähellä merta se taas toimii rajajokena ja lopuksi palaa Ukrainaan. Dnestrin estuaari erottuu Mustastamerestä pitkänä ja kapeana laguunina Odessan länsipuolella. Dnestrin pituus on 1 352 km ja sen valuma-alue Ukrainan ja Moldovan alueella noin 69 000 km².

Dnestrin vartta Länsi-Ukrainassa.

Dnestr
Joki Bakotassa
Alkulähde	Ukrainan Karpaatit
Laskupaikka	Mustameri
Maat	Ukraina,  Moldova
Pituus	1 352 km
Alkulähteen korkeus	900 m
Virtaama	310 m³/s
Valuma-alue	68 600 km²
Infobox OK

Dnestr rajalinjana

Moldovan sisälläkin Dnestr on rajalinja, sillä sen itäranta on itsenäiseksi julistautuneen Transnistrian aluetta. Vaikkei mikään valtio ole tunnustanut Transnistriaa, ei Moldovalla käytännössä ole mitään määräysvaltaa Dnestrin itäpuolella. Historiallisesti Dnestr-joki on ollut rajana romaniankielisten moldaavien ja slaavilaisten ukrainalaisten välillä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Romanian ja Neuvostoliiton raja kulkikin Dnestriä pitkin. Toisessa maailmansodassa Stalin vei Romanialta nimellä Bessarabia tunnetun Dnestr- ja Prut-jokien välisen alueen, eli vanhan Moldavian itäosan. Osa Bessarabiaa liitettiin Ukrainaan, osa erotettiin Moldovan neuvostotasavallaksi, jolle annettiin vastineeksi osa Dnestr-joen itärannasta. Neuvostoliiton hajottua Moldova itsenäistyi ja Transnistria on ollut de facto itsenäinen valtio.