Dnipro

kaupunki Ukrainassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Dnipromap

Dnipro (ukr. Дніпро, Dnipro) on kaupunki Ukrainassa Kiovan eteläpuolella, Dneprjoen (ukr. Dnipro) varrella.[2] Dnipro on Ukrainan neljänneksi suurin kaupunki lähes miljoonalla asukkaallaan.[3] Se on myös Dnipropetrovskin alueen ja sen Dnipron piirin hallinnollinen keskus.

Tämä artikkeli kertoo ukrainalaisesta kaupungista. Dnipro on myös Dneprjoen ukrainankielinen nimi
Pikafaktoja Dnipro (Дніпро) ...
Dnipro
(Дніпро)
Thumb
Thumb
lippu
Thumb
vaakuna
Thumb
Dnipro

Koordinaatit: 48°27′0″N, 34°59′0″E

Valtio Ukraina
Alue Dnipropetrovskin alue
Piiri Dnipron piiri
Perustettu 1776
Hallinto
  Kaupunginjohtaja Ivan Ivanovytš Kulitšenko
Pinta-ala
  Kokonaispinta-ala 405 km²
Väkiluku (2022)  ([1]) 968 502
Aikavyöhyke UTC+2
  Kesäaika UTC+3
Postinumero 49 000
Suuntanumero(t) +380 56(2)
Sulje









Dniproa on yleisesti pidetty kauniina kaupunkina. Sen vehreät puistokadut mutkittelevat molemmin puolin Dneprin rantavalleja. Vihreät puistot ja kukkulat tuovat oman säväyksensä kaupungin luonnonläheiseen mutta urbaaniin tunnelmaan. Dnipro on Ukrainan korkean teknologian, koulutuksen, koneenrakennuksen, lentokoneteollisuuden, metallurgian ja kaupankäynnin keskus. Kaupungissa sijaitsee muun muassa avaruusraketteja ja -laitteita valmistavaa teollisuutta.[4]

Nimi

Dnipron aiempia nimiä Venäjän keisarikunnan ajalta ovat Jekaterinoslav ja Novorossijsk, neuvostoaikana kaupunki sai nimekseen Dnipropetrovsk; nykyiseen muotoon Dnipro nimi muutettiin vuonna 2016.[4][5]

Historia

Dnipron alueella on ollut ihmisasutusta jo esihistoriallisista ajoista lähtien, muun muassa skyyttejä.

Thumb
Kaupungin keskustaa vuonna 1910.
Thumb
Ilmakuva kaupungista (2011)

Nykyisen Dniprona tunnetun kaupungin perusti ruhtinas Grigori Potjomkin keisarinna Katariina II:n käskystä vuonna 1776 Jekaterinoslavin (ven. Eкaтepинocлaвъ, ukr. Катеринослав) nimisenä Lošakivkan alueelle Samarajoen haarakohtaan. Vuoteen 1782 mennessä kaupungissa oli jo 2 194 asukasta, mutta koska kevättulvien sillä oli tapana muuttua suoksi, vuotta myöhemmin koko kaupunki jouduttiin siirtämään aivan muualle, tällä kertaa nykyiselle paikalleen. Jekaterinoslav perustettiin uudelleen vuonna 1783 Zaporižžjaan, Polovytsian kylään ja siitä oli tarkoitus tehdä todellinen suurkaupunki pitkine ja suorine katuineen, palatseineen sekä puutarhoineen.

Katariina kuoli vuonna 1796. Äitiään "perheriitojen" vuoksi vihannut kruununperijä Paavali I pysäytti kaupungin rakentamisen tyystin ja sen nimi muutettiin Katariinaa ylistävästä Jekaterinoslavista Novorossijskiksi. Tämä ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkään, sillä Paavalin salamurhan jälkeen ja poikansa Aleksanteri I:n noustua valtaistuimelle vuonna 1801, kaupungin nimi palautettiin takaisin Jekaterinoslaviksi (1802).[4]

Muutoin kaupungissa ei kummoista kehitystä tapahtunut ennen kuin vuonna 1866 Donetskin hiilikaivosten perustaja, kymriliikemies John Hughes ja ukrainalainen Aleksandr Pol aloittivat rautamalmin kaivaukset Kryvyi Rihin alueella. Donetskista saatavaa hiiltä tarvittiin, jotta Kryvyi Rihin malmista saatiin sulatettua valurautaa, ja hiilen kuljettamiseen tarvittiin rautatie. Rautatie aloitti toimintansa vuonna 1884. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Dneprin ylittävä Merefan-H’ersonin rautatiesilta avattiin, alkoi Jekaterinoslavin asukasluvun ja teollisuuden huikea kehitys.

Vuonna 1899 perustettiin Jeketerinoslavin kaivoskoulu, joka 1913 kohotettiin instituutiksi. Tästä kehittyi nykyinen Dnipron kansallinen polytekninen yliopisto.[6] Jeketerinoslavin kaivosinstituutin opettajat olivat perustamassa myös Jekaterinoslavin yliopistoa, nykyistä Dnipron kansallista yliopistoa.[6][7]

Venäjän vallankumousta 1917 seurannut sekava yhteiskunnallinen tilanne halvaannutti kaupungin teollisuuden ja liike-elämän täysin. Vuonna 1926 kaupungin nimi muutettiin Dnipropetrovskiksi Dneprjoen ja silloisen Ukrainan kommunistijohtajan Grigori Petrovskin mukaan.

Niin sanottu "Dnipropetrovskin klaani" on perinteisesti ollut vahvassa asemassa Ukrainassa. Siihen kuuluivat neuvostojohtajat Leonid Brežnev ja Nikita Hruštšov sekä Ukrainan presidentti Leonid Kutšma ja pääministerit Pavlo Lazarenko ja Julija Tymošenko. "Dnipropetrovskin klaani" on perinteisesti kilpaillut vallasta Itä-Ukrainan Donetskin ja lännen Lvivin kanssa.[8]

Väestö ja kaupunkipiirit

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen väkiluvun lasku on jatkunut väestöarvioiden mukaan myös 2010- ja 2020-luvulla. [9][10][11][12][13][14][15][1] Venäjän hyökkäyssota (2022–) ja sitä edeltänyt Itä-Ukrainan sota on tuonut evakkoja kaupunkiin; toisaalta ilmaiskujen seurauksena pakolaisia on lähtenyt turvaan kauemmas.

Lisätietoja Vuosi, 1861 (noin) ...
Vuosi 1804
[16]
1825
[16]
1853
[16]
1861
(noin)[10]
1887
(noin)[10]
1897
[17]
1912
(noin)[10]
1923[17] 1926[17] 1931[18]
Väkiluku &&&&&&&&&&&06389.&&&&006 389 &&&&&&&&&&&08412.&&&&008 412 &&&&&&&&&&013011.&&&&0013 011 &&&&&&&&&&019000.&&&&0019 000 &&&&&&&&&&047000.&&&&0047 000 &&&&&&&&&0112839.&&&&00112 839 &&&&&&&&&0218500.&&&&00218 500 &&&&&&&&&0126462.&&&&00126 462 &&&&&&&&&0187570.&&&&00187 570 &&&&&&&&&0315559.&&&&00315 559
Vuosi 1939[17] 1959
[19][17]
1970
[20][17]
1979
[21]
1989[13] 1991
(noin)[16]
2001
[9]
2014
(arvio)[15]
2022
(arvio)[1]
Väkiluku &&&&&&&&&0526998.&&&&00526 998 &&&&&&&&&0661547.&&&&00661 547 &&&&&&&&&0862100.&&&&00862 100 &&&&&&&&01066016.&&&&001 066 016 &&&&&&&&01177897.&&&&001 177 897 &&&&&&&&01203000.&&&&001 203 000 &&&&&&&&01065008.&&&&001 065 008 &&&&&&&&&0997754.&&&&00997 754 &&&&&&&&&0968502.&&&&00968 502
Sulje

Vuonna 2001 kaupungin asukkaiden yleisimmät äidinkielet olivat väestönlaskennan mukaan: venäjä (&&&&&&&&&&&&&053.010000053,1 %), ukraina (&&&&&&&&&&&&&045.090000045,9 %), ja muut kielet (&&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 %).[22]

Kaupunkipiirit

Thumb
Dnipron piirit (englanniksi).

Dnipron kaupunki jakautuu kahdeksaan paikallishallinnolliseen alueeseen, kaupunkipiiriin. Piireistä viisi sijaitsee Dneprin oikean ja kolme vasemman rannan puolella.[23][24] Oheinen kartta kertoo kaupunkipiirien sijainnin. Kukin kaupunkipiiri on merkitty numerolla, jotka vastaavat alla olevan taulukon numerointia.[23][24][9][12][13][14][25]

NumeroKaupunkipiiriUkrainaksi[23]
(ukwiki)
Väkiluku
(VL 1989)
[13]
Väkiluku
(VL 1.12.2001)
[14]
Väkiluku
(arvio 2008)
[14]
OSM-kartta
1Amur-Nyžnodniprovskin piiriАмур-Нижньодніпровський район&&&&&&&&&0168768.&&&&00168 768&&&&&&&&&0160572.&&&&00160 572&&&&&&&&&0151515.&&&&00151 515OSM
2Ševtšenkon piiriШевченківський район
(aik. Бабушкінський район,
Babuškinskyi rajon;
Babuškinin piiri)
&&&&&&&&&0179570.&&&&00179 570&&&&&&&&&0159867.&&&&00159 867&&&&&&&&&0148654.&&&&00148 654OSM
3KirkkopiiriСоборний район
(aik. Жовтневий район,
Žovtnevyi rajon;
Lokakuun piiri)
&&&&&&&&&0194286.&&&&00194 286&&&&&&&&&0172002.&&&&00172 002&&&&&&&&&0168021.&&&&00168 021OSM
4TeollisuuspiiriІндустріальний район&&&&&&&&&0136532.&&&&00136 532&&&&&&&&&0134924.&&&&00134 924&&&&&&&&&0131496.&&&&00131 496OSM
5Keskustan piiriЦентральний район
(aik. Кіровський район,
Kirovskyi rajon;
Kirovin piiri)
&&&&&&&&&&097275.&&&&0097 275&&&&&&&&&&072013.&&&&0072 013&&&&&&&&&&064989.&&&&0064 989OSM
6Tšetšelivkan piiriЧечелівський район
(aik. Красногвардійський район,
Krasnohvardijskyi rajon
Punakaartin piiri)
&&&&&&&&&0131356.&&&&00131 356&&&&&&&&&0123022.&&&&00123 022&&&&&&&&&0117984.&&&&00117 984OSM
7Novokodakin piiriНовокодацький район
(aik. Ленінський район,
Leninskyi rajon
Leninin piiri)
&&&&&&&&&0180149.&&&&00180 149&&&&&&&&&0162451.&&&&00162 451&&&&&&&&&0169756.&&&&00169 756OSM
8Samaran piiriСамарський район&&&&&&&&&&089961.&&&&0089 961&&&&&&&&&&080157.&&&&0080 157&&&&&&&&&&077092.&&&&0077 092OSM

Liikenne

Dniprossa on kansainvälinen lentoasema, josta ennen Venäjän sotatoimia lensi päivittäin reittikoneita Euroopan suuriin kaupunkeihin. Myös junayhteydet Dnipron rautatieasemalta läntiseen Eurooppaan ja Venäjälle ovat hyvät.[26] Kiovasta Donetskiin johtava valtatie M04 (osa eurooppatietä E 50) kulkee kaupungin kautta, samoin Harkovasta etelään Krimin niemimaan Sevastopoliin johtava M26 (osa E 105:tä).[2] Linja-autovuorot kulkevat muun muassa Venäjälle, Puolaan, Saksaan, Moldovaan ja Turkkiin.

Kaupungin sisäisessä liikenteessä on 20 johdinbussia, 16 raitiovaunua, 150 linja-autoreittiä, 16 junayhteyttä esikaupunkeihin sekä vuonna 1995 valmistunut kuusiasemainen metro.

Urheilu

Dniprossa toimii Ukrainan neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava, mutta aiemmin huomattavaa kansainvälistäkin menestystä saavuttanut jalkapalloseura FK Dnipro.

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.