Dubrawka

Dubrawka (Dobrawa Herzogin von Polen, Dabrowka/Doubravka von Böhmen, Dubrovka, Dąbrówka, Dobrawa Przemyślidka) (n. 940/945–977) oli böömiläinen prinsessa, mahdollisesti Merseburgin maakreivitär, polaanien ja Puolan ruhtinatar. ^[1]

Ruhtinatar Dubrawka. Jan Matejkon 1800-luvun kuvitteellinen maalaus.

Suku

Hänen vanhempansa olivat Böömin herttua Bolesław I Julma (915–972) ja todennäköisesti tämän puoliso nimeltä Biogata. Hänen veljensä oli Böömin seuraava herttua Bolesław II. Hän kuului Přemyslid hallitsijasukuun.

Avioliitot ja jälkeläiset

Dubrawka avioitui mahdollisesti, kronikoitsija, piispa Thietmar Merseburgilaisen (975–1018) mukaan, ensimmäisen kerran Merseburgin maakreivi Günther von Merseburgin (k. 982) kanssa. Heille syntyi kolme poikaa: Ekkehard,^[1] josta tuli Thüringenin herttua ja Meißenin maakreivi; Gunzelin von Kuckenburg, joka seurasi veljeään vuonna 1002 Meißenin maakreivinä sekä Bruno, joka puolusti Meisseniä velipuolensa, Puolan herttua Bolesław I Urhean joukkoja vastaan vuonna 1009. Nykyhistorioitsijat ovat sitä mieltä että Gunzelin, joka mainitaan kronikassa Güntherin pojaksi ja Bołesłavin veljeksi ei pidä paikkaansa, he olivat serkuksia tai langoksia.

Dubrawka avioitui vuonna 965 Puolan ruhtinas Mieszko I:n kanssa.^[1] Ennen häitä Mieszkon oli kuitenkin otettava kristillinen kaste ja jätettävä vanha pakanallinen uskontonsa sekä pakanalliset jalkavaimonsa käännyttyään kristinuskoon. Tällä avioliitolla yhdistettiin slaavien Böömin ja Puolan herttuakunnat yhdeksi poliittiseksi kokonaisuudeksi.

Dubrawkan ja Mieszkon avioliitosta syntyi Puolan ensimmäinen kuningas Bolesław I Urhea,^[1] ja tytär Świętosława, jonka kerrotaan pohjoismaisen saagan mukaan avioituneen Tanskan kuningas Sven Haaraparran kanssa. Oletettavasti Böömin herttua Vladivoj oli myös heidän poikansa.

Heille syntyi kaksi lasta:

• Bolesław I Urhea (Chrobry) (967 – 17. kesäkuuta 1025)^[1]
• Świętosława/Sigrid Ylpeä, Wendenin Gunhild (968/972 – n. 1016), avioitui ensin Ruotsin kuningas Eerik Voittoisan (k. n. 995) ja sen jälkeen Tanskan kuningas Sven Haaraparran kanssa. Hän oli luultavasti Tanskan, Norjan ja Englannin kuningas Knuut Suuren äiti. Hänet lähetettiin vuonna 997 takaisin Puolaan, kun Sven Haaraparta avioitui Sigrid Storrådan kanssa.