Euroopan vapaakauppajärjestö

Euroopan vapaakauppajärjestö eli EFTA (lyhenne sanoista European Free Trade Association^[2]) on valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat nykyisin Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. EFTA ja Euroopan unioni (EU) muodostavat yhdessä Euroopan talousalueen (ETA), johon Sveitsi ei kuulu.

Euroopan vapaakauppajärjestö
Nimi työkielellä ja jäsenvaltioiden virallisilla kielillä: European Free Trade Association (englanniksi) Fríverslunarsamtök Evrópu (islanniksi) Associazione europea di libero scambio (italiaksi) Det europeiske frihandelsforbund (norjaksi) Eurohppá friddjagávpelihttu (pohjoissaameksi) Association européenne de libre-échange (ranskaksi) Associaziun europeica da commerzi liber (retoromaaniksi) Europäische Wirtschaftsgemeinschaft (saksaksi)
Euroopan vapaakauppajärjestön jäsenvaltiot
Perustettu	1960
Tyyppi	vapaakauppa-alue
Päämaja	Geneve Bryssel Luxemburg
Jäsenet	Islanti  Liechtenstein  Norja  Sveitsi
Viralliset kielet	englanti (työkieli)
Pääsihteeri	Henri Gétaz
Pinta-ala
– yhteensä	529 600 km²
Väkiluku (2017)	14 050 000[1]
– väestötiheys	26,5 / km²
Valuutta	Islanti: Islannin kruunu Liechtenstein / Sveitsi: Sveitsin frangi Norja: Norjan kruunu ({{{valuuttatunnus}}})
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Historia

EFTA perustettiin alun perin Yhdistyneen kuningaskunnan johdolla vastavedoksi EEC:lle, josta myöhemmin kehittyi EU. Britannian sen aikainen Konservatiivipuolueen johto vastusti Euroopan yhdentymiskehitystä, joka näytti johtavan ylikansallisten instituutioiden pikemminkin kuin vain maiden välisen yhteistyön suuntaan. Toisaalta Ranska ei halunnut Britanniaa EEC:hen. EFTAn oli tarkoitus olla löyhempi yhteisö ja sen toimialan rajoittua vain vapaakauppaan ilman poliittisempia ulottuvuuksia.

EFTAn perustivat Britannia, Norja, Itävalta, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska vuonna 1960.^[3] Islanti liittyi EFTAan vuonna 1970.

Suomi liittyi EFTAan liitännäisjäseneksi vuonna 1961 FINEFTA-sopimuksella. Vuonna 1986 Suomesta tuli EFTAn täysjäsen.

Suomen lähentyminen EEC:hen alkoi vuoden 1973 vapaakauppasopimuksella, kun EFTA menetti painoarvoaan Britannian liityttyä EEC:n jäseneksi vuoden 1973 alusta Edward Heathin pääministerikaudella. Suomelle Britannia on ollut perinteisesti merkittävä vientimaa, erityisesti paperiteollisuudelle. Britannian mukana EEC:n jäseneksi siirtyi Tanska. Portugali siirtyi EFTAsta EY:hyn vuonna 1986. EFTAan liittyi vuonna 1991 Liechtenstein, joka halusi tällä tavoin päästä mukaan EFTAn ja EU:n väliseen kauppapoliittiseen järjestelyyn eli Euroopan talousalueeseen (ETA) sen jälkeen kun Sveitsi oli kansanäänestyksessä hylännyt ETA-jäsenyyden. Norjan, Islannin ja Liechtensteinin suhteet Euroopan talousalueeseen järjestyvät EFTAn kautta, kun taas ETAsta kansanäänestyksellä kieltäytynyt Sveitsi on solminut EU:n kanssa kahdenvälisiä sopimuksia. Liechtenstein käyttää rahanaan Sveitsin frangia ja sen ulkomaanedustuksen hoitaa Sveitsi, jolloin se on yhdentynyt Sveitsiin. Islanti ei ole harkinnut EU:hun liittymistä, mikä on Norjassa torjuttu toistaiseksi. Norjassa EU-jäsenyyttä pelätään yhteisen maatalouspolitiikan, aluetukien ja energiapolitiikan vuoksi.

Neuvostoliitto suhtautui kriittisesti EEC:hen siksi, että sen jäsenet olivat pääasiassa Nato-maita. Tämän vuoksi Suomessa Neuvostoliiton kanssa käytävän bilateraalikaupan turvaamiseksi yhdentymistä länteen harjoitettiin pienin askelin. Neuvostoliitolle bilateraalikauppa- ja kauppapolitiikka oli ulkopolitiikan elimellinen jatke, mikä edellytti Suomelta puolueettomuuden korostamista.

Suomi ja EFTA

Pääartikkeli: Suomen EFTA-jäsenyys

Jäsenet

EFTAn nykyiset jäsenvaltiot

Euroopan talousliitot vuonna 1988. EFTA vihreällä, EEC sinisellä, SEV punaisella.

Nykyiset jäsenvaltiot

Valtio	Liittyi
Norja	1960
Sveitsi	1960
Islanti	1970
Liechtenstein	1991

Entiset jäsenvaltiot

Valtio	Liittyi	Erosi
Britannia	1960	1973
Itävalta	1960	1995
Portugali	1960	1986
Ruotsi	1960	1995
Tanska	1960	1973
Suomi	1986	1995

Pääsihteerit

Pääsihteeri	Valtio	Vuodet
Frank Figgures	Britannia	1960–1965
John Coulson	Britannia	1965–1972
Bengt Rabaeus	Ruotsi	1972–1975
Charles Müller	Sveitsi	1976–1981
Per Kleppe	Norja	1981–1988
Georg Reisch	Itävalta	1988–1994
Kjartan Jóhannsson	Islanti	1994–2000
William Rossier	Sveitsi	2000–2006
Kåre Bryn	Norja	2006-2012
Kristinn F. Árnason	Islanti	2012–2018
Henri Gétaz	Sveitsi	2018–

EFTA-maiden suhde Euroopan unioniin

EFTA-maat		Soveltaa eurooppaoikeutta	Euroopan atomienergiayhteisössä	Euroopan puolustusvirastossa	Schengenin sopimuksessa	EU:n arvolisäveroalueella	Euroopan tulliliitossa	Euroopan unionin sisämarkkinoilla	Euroalueessa
Islanti		Osittain	Ei	Ei	Kyllä	Ei	Ei	Osittain ETA:n kautta [4]	Ei, (Islannin kruunu)
Liechtenstein		Osittain	Ei	Ei	Kyllä	Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin välinen arvonlisäveroalue	Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin välinen arvonlisäveroalue	Osittain ETA:n kautta [4]	Ei, (Sveitsin frangi)
Norja, paitsi:		Osittain	Ei	Osallistuu ei-jäsenenä	Kyllä	Ei	Ei	Osittain ETA:n kautta[4]	Ei, (Norjan kruunu)
	Huippuvuoret	Osittain	Ei	demilitarisoitu	Ei	Ei, arvonlisäverovapaa-alue	Ei[4][5]	Ei	Ei, (Norjan kruunu)[4][5]
	Bouvet’nsaari	Ei	Ei	Osallistuu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei, (Norjan kruunu)
	Pietari I:n saari	Ei	Ei	demilitarisoitu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei, (Norjan kruunu)
	Kuningatar Maudin maa	Ei	Ei	demilitarisoitu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei, (Norjan kruunu)
Sveitsi, paitsi:		Osittain	Osittain tarkkailijana[6]	Ei	Kyllä	Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin välinen arvonlisäveroalue	Ei, Sveitsin ja Liechtensteinin tulliliitto	useiden kahdenvälisten sopimusten kautta	Ei, (Sveitsin frangi)
	Samnaun	Osittain	Osallistuu Sveitsin kanssa [6]	Ei	Kyllä	Ei, arvonlisäverovapaa-alue	Ei, Sveitsin ja Liechensteinin tulliliitto	useiden kahdenvälisten sopimusten kautta	Ei, (Sveitsin frangi)

Katso myös

• Euroopan yhteisö
• Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto